Syventävän hemodynaamisen koulutuksen vaikutus akuuttisairaanhoitajien osaamisen kehittymiseen : interventio sairaanhoitajille

Abstract

Akuuttihoitohenkilökunnan ammatillisia siirtymisohjelmia on perustettu tukemaan ja tasoittamaan vastavalmistuneiden sairaanhoitajien siirtymävaihetta työelämään. Ohjelmien odotuksiin on sisältynyt erilaisia oppimismahdollisuuksia, kuten esimerkiksi kliinisen osaamisen monipuolista kehittämistä ja lisäksi monia sosiaalisia mahdollisuuksia verkostoitua muiden akuuttihoitotyön sairaanhoitajien kanssa. HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on toteuttanut akuuttihoitotyön kliinistä osaamista kehittävää siirtymäohjelmaa jo lähes 20-vuotta. Sen koulutusvaikutusta akuuttisairaanhoitajien kliinisen osaamisen kehittymiseen ei ole vielä aiemmin selvitetty. Opinnäytteen tarkoituksena oli arvioida syventävän verenkierron tarkkailun ja ongelmien hoitamisen (Hemodynaamisen-) koulutuksen tuottamaa vaikutusta akuuttisairaanhoitajien kliinisen osaamisen kehittymiseen. Lisätarkoituksena oli arvioida myös oppimismotivaation vaikutusta ja kognitiivisten oppimismenetelmien käyttöä koulutuksen aikana, sekä lopuksi arvioida akuuttihoitotyön tehtävien priorisaatiokykyä. Tavoitteena oli tuottaa monipuolisesti uutta tietoa koulutuksen vaikutuksesta kliinisen osaamisen kehittymiseen.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella interventiolomakkeella koulutuksen alkaessa ja uudelleen sen päättyessä. Vastauksia vertaamalla saatiin esiin koulutuksen tuottamaa vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Opinnäytteeseen olivat kelvollisia vastaamaan kaikki HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan kolmeen akuuttihoitotyön kliiniseen vastuualueeseen kuulunut hoitohenkilökunta. Interventiolomake sisälsi kolme osaa, joista ensimmäinen selvitti vastaajien taustatietoja, kuten esimerkiksi ikää ja ammatillista työkokemusta. Toinen selvitti vastaajien oppimismotivaatiota ja priorisaatiokykyä, sekä yksilöllisiä oppimismenetelmiä. Kolmas ja tärkein osa selvitti vastaajan kliinistä osaamista hemodynaamisen tietotestin avulla. Tietotesti koostui (n=17) hemodynaamisesta väitteestä.

Opinnäyte analysoitiin kvantitatiivisin graafisesti kuvailevin menetelmin. Analysoituja vastauksia oli yhteensä (n=28). Opinnäytteen aineisto edusti akuuttihoitohenkilökuntaa, joiden kliininen työkokemus oli noin (n=2) vuotta. He olivat hyvin motivoituneita tekemään työtään akuuttisairaanhoitajina ja he osasivat myös priorisoida työtehtävänsä oikein. Heidän eniten käyttämänsä oppimismenetelmänsä olivat visuaalinen ja kinesteettinen. Akuuttisairaanhoitajien kliininen osaaminen oli jo melko korkea ennen koulutusta ja vaikuttavuushyötyä voidaan arvioida osin kliinistä osaamista vahvistavana tiedon kertaamisena. Koulutuksesta oli tilastollisesti merkittävää (p<0,05) ja osaamista parantavaa hyötyä niillä kliinisillä osaamisalueilla, joiden hallinta koetaan vaikeaksi. Tällaisia alueita olivat invasiivinen monitorointi ja EKG:n tulkitseminen. Opinnäytteen tuloksia voidaan hyödyntää akuuttihoidon siirtymäohjelman hemodynaamisen osan jatkokehittämiseen ja toteutukseen sekä arviointiin.

Professional transition programs of acute care nursing staffs´ have been established to support and smoothen for the transition phase of newly graduated nurses towards to a clinical working life. Acute care nursing staffs´ expectations from these programs have included various learning opportunities, such as the comprehensive developments of clinical competencies and many other social opportunities to network with the other acute care nurses in addition. The Hospital Districts of Helsinki and Uusimaa (HUS) Helsinki University Hospital has already been implemented to an equivalent professional transition program that is aiming to develop for the newly graduated acute care nurses’ clinical competencies for nearly 20 years already. This acute caring transition program´s education effects on the developments of acute care nurses´ clinical competence has not yet been clarified at all.

The main purpose of the thesis was to evaluate for the impact of the hemodynamic education on the development of acute care nurses' clinical competence at the advanced blood circulation monitoring and treatment of problems (The hemodynamics). The hemodynamic education forms a one part of the professional transition program at HUS´s Helsinki university hospital. An added purpose was also to evaluate for the effect of learning motivation and the use of cognitive learning methods during the education, as well as to evaluate the prioritisation ability of acute nursing tasks. The goal was to produce versatile and current information about the impacts of education on the developments of acute care nurses´ competence. The research was conducted with a quantitative intervention form at the beginning and again at the end of the education. By comparing the received answers, it was possible to find out the effect of education on the development of competency. All the nursing staff belonging to the three acute care lines of responsibility of the HUS Helsinki University hospital were eligible to answer to this research. The intervention form contained three parts, where the first one clarified for the respondents' background information, such as their age and a professional clinical working experience. The second one investigated the respondents' learning motivation and a prioritisation ability, as well as their individual learning methods. The third and most important part examined the respondents´ clinical competence by hemodynamic knowledge test. The hemodynamic test consisted of (n=17) hemodynamic pretences.

The answers were analysed quantitatively by using also for the graphical descriptive methods. There was a total (n=28) of analysed answers. Responders represented for an acute care nursing staff with around (n=2) years of a clinical nursing experience. They were highly motivated to conduct their work and they also knew how to prioritise acute nursing care tasks correctly. The cognitive learning methods they had mainly used were visuals and kinesthetics. All the analysed results also suggested that before the given education the overall level of clinical competency were already on quite high levels. Thereby the overall benefit brought by the hemodynamic education can be seen partially as a repetition of educated clinical knowledge. This achieved result is also further strengthening the staff’s clinical competency. There was also seen a statistically significant (p<0,05) benefit from the education. This significant improvement in competency can be seen especially for into those clinical areas, whose competence have perceived as a demanding thing to control. These kinds of difficult clinical areas were hemodynamic invasive monitoring and ECG - interpretation. In the future the results of the thesis can well be used for the further development and implementation as well as evaluation of the hemodynamic part of the professional acute care transition program.