Harjapakkauskoneiden aloitus- ja lopetustöiden tarkastelu
Vyörykkä, Katja (2024)
Vyörykkä, Katja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018849
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018849
Tiivistelmä
Tämä insinöörityö tehtiin Valio Oy:n toimeksiantona ja toteutettiin Pitäjänmäen mehutehtaan pakkaamossa. Projekti oli osa laajempaa laaduntuottokyvyn parannuskokonaisuutta, ja siinä keskityttiin pakkauskoneiden aloitus- ja lopetustöihin. Tavoitteena oli tarkastella työprosessien toimintaa ja luoda pohjaa työskentelyn standardoinnille. Lisäksi pyrittiin löytämään keinoja toiminnan tehostamiselle ja sujuvoittamiselle sekä hukan vähentämiselle. Toteutuksessa hyödynnettiin lean-ajattelua ja jatkuvan parantamisen toimintamallia.
Opinnäytetyössä tutustuttiin koneiden tämänhetkiseen työohjeistukseen, minkä jälkeen pakkaamossa suoritettiin Gemba-kävely ja työskentelyä seurattiin yhteensä 30 päivän ajan. Saadun datan analysoinnissa keskityttiin töiden sisältöihin, työjärjestykseen ja läpimenoaikoihin. Muistiinpanoista koottiin taulukko, jossa töiden rakenne kuvattiin koneittain. Lisäksi luotiin viivakaavio kokonaiskestojen havainnollistamiseksi.
Vaihtelua esiintyi niin töiden rakenteissa kuin kokonaiskestoissakin. Aloitustöiden kohdalla suuret poikkeamat johtuivat tavanomaisen työprosessin ulkopuolisista tekijöistä, joihin koneenkäyttäjä ei itse voinut vaikuttaa. Pienempi vaihtelu syntyi sen sijaan monen tekijän yhteisvaikutuksena niin prosessin ulkopuolelta kuin sisäpuoleltakin. Lopetustöissä hajonta aiheutui lähinnä siitä, missä ajassa koneet tulivat pestyiksi. Vaihtelusta huolimatta molemmissa työprosesseissa oli havaittavissa vakiintunut ja toimiva perusrunko.
Datan analysoinnin tuloksena todettiin, että kokonaisuutena pakkauskoneiden aloitus- ja lopetustyöt ovat hyvin hallinnassa ja työskentely on pääosin sujuvaa. Pakkaamon puolella suurille muutoksille ei ilmennyt tarvetta. Pieniä ideoita toiminnan parantamiseen kuitenkin heräsi.
Seurantajakso antoi hyvän yleiskuvan pakkauskoneiden työprosesseista. Projektin aikana tehtyjen havaintojen ja kehitysehdotusten avulla yritys voi pohtia tarvetta mahdollisiin korjaaviin toimenpiteisiin ja työohjeiden päivitykseen.
Opinnäytetyössä tutustuttiin koneiden tämänhetkiseen työohjeistukseen, minkä jälkeen pakkaamossa suoritettiin Gemba-kävely ja työskentelyä seurattiin yhteensä 30 päivän ajan. Saadun datan analysoinnissa keskityttiin töiden sisältöihin, työjärjestykseen ja läpimenoaikoihin. Muistiinpanoista koottiin taulukko, jossa töiden rakenne kuvattiin koneittain. Lisäksi luotiin viivakaavio kokonaiskestojen havainnollistamiseksi.
Vaihtelua esiintyi niin töiden rakenteissa kuin kokonaiskestoissakin. Aloitustöiden kohdalla suuret poikkeamat johtuivat tavanomaisen työprosessin ulkopuolisista tekijöistä, joihin koneenkäyttäjä ei itse voinut vaikuttaa. Pienempi vaihtelu syntyi sen sijaan monen tekijän yhteisvaikutuksena niin prosessin ulkopuolelta kuin sisäpuoleltakin. Lopetustöissä hajonta aiheutui lähinnä siitä, missä ajassa koneet tulivat pestyiksi. Vaihtelusta huolimatta molemmissa työprosesseissa oli havaittavissa vakiintunut ja toimiva perusrunko.
Datan analysoinnin tuloksena todettiin, että kokonaisuutena pakkauskoneiden aloitus- ja lopetustyöt ovat hyvin hallinnassa ja työskentely on pääosin sujuvaa. Pakkaamon puolella suurille muutoksille ei ilmennyt tarvetta. Pieniä ideoita toiminnan parantamiseen kuitenkin heräsi.
Seurantajakso antoi hyvän yleiskuvan pakkauskoneiden työprosesseista. Projektin aikana tehtyjen havaintojen ja kehitysehdotusten avulla yritys voi pohtia tarvetta mahdollisiin korjaaviin toimenpiteisiin ja työohjeiden päivitykseen.