Nuorten itsetunnon tukeminen kouluterveydenhoitajan työssä

Abstract

Nuorten itsetunnossa tapahtuu suurimmat vaihtelut murrosikäisenä. Jotta nuorten itsetuntoa ja hyvinvointia voidaan tukea, tarvitaan siihen nuorten omaa tahtoa, perheen tukea ja kouluterveydenhuollon ammattitaitoa. Valtaosa nuorista voi hyvin ja on elämäänsä tyytyväinen. Korona vuosien jälkeen on kuitenkin lisääntynyt yksinäisyys ja nuorten pahoinvointi. Kouluterveydenhoitaja tapaa yläkouluikäiset nuoret vähintään vuosittain terveystarkastusten muodossa, mutta nuorten kohtaamiselle ja tukemiselle tarvitaan enemmän aikaa. Kouluterveydenhoitajan toteuttamalla nuorten itsetunnon tukemisella on tärkeä merkitys.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla nuorten itsetunnon tukemista kouluterveydenhuollossa ja kouluterveydenhoitajan työssä. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa kouluterveydenhoitajille nuorten itsetunnon tukemisesta. Tutkimuskysymyksenä oli ”Miten nuorten itsetuntoa voidaan tukea kouluterveydenhuollossa ja kouluterveydenhoitajan työssä?” Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haut tehtiin kolmesta eri tietokannasta. Aineiston valintaa rajasi hakusanat sekä mukaanotto- ja poissulkukriteerit. Tutkimus aineistoksi valikoitui kuusi tutkimusta, jotka sisälsivät kansainvälisiä ja kotimaisia alkuperäistutkimuksia. Aineiston analysointi tehtiin induktiivisen aineistoanalyysi prosessin mukaisesti.

Kouluterveydenhoitajan työssä nuorten itsetuntoa voidaan tukea luottamuksellisella ja kannustavalla kohtaamisella sekä elintapojen ohjauksella ja tukemisella. Nuorten kohtaamisessa kouluterveydenhoitajan tulisi saavuttaa luottamus nuoren kanssa. Ohjauksen tulisi olla kannustavaa ja nuorille tulisi enemmän tarjota matalan kynnyksen tukea. Elintapojen ohjauksella voidaan tukea nuorten itsetuntoa. Nuoret tarvitsevat luotettavaa tietoa terveellisestä ravinnosta, liikkuminen myönteisestä merkityksestä itsetuntoon ja kehopositiivisuutta. Kouluterveydenhuollon toimet nuorten itsetunnon tukemiseen olisivat koulunkäynnin tukeminen, yksinäisyyden ehkäisy ja voimavarojen tunnistaminen sekä tukeminen. Ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen tärkeydellä tuetaan kouluterveydenhoitajan työtä. Varhaisen puuttumisen menetelmiä tulisi kehittää ja mikäli nuoresta herää huolta siitä tulisi olla kouluterveydenhoitajaan yhteydessä. Tällöin avun saanti nuorelle voidaan antaa ajoissa, eikä liian myöhään. Kouluterveydenhoitajan työn tueksi tarvitaan moniammatillisen yhteistyön lisäämistä ja yhteistyötä vanhempien kanssa. Jotta kouluterveydenhoitaja voi toteuttaa laadukasta työtä nuorten itsetunnon tukemiseksi, tarvitsee myös kouluterveydenhuolto kehittämistä. Tämä pitäisi sisällään resurssien lisäämistä kouluterveydenhuoltoon, hoitopolkujen selkeyttämistä sekä tukimahdollisuuksien arviointia ja kehittämistä. Näillä toimilla voidaan turvata se, että kouluterveydenhoitajilla olisi enemmän aikaa nuorten kohtaamiselle.