Lapsen deliriumin tunnistaminen ja ennaltaehkäisy tehohoidossa

Abstract

Tämä opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus siitä, kuinka tunnistaa lapsen delirium tehohoidossa ja miten sen syntymistä voidaan ennaltaehkäistä. Työn tarkoituksena on esitellä keinoja deliriumin tunnistamiseen ja sen ennaltaehkäisyyn sekä lisätä tietoisuutta ja antaa näkyvyyttä aiheelle.

Delirium on sekavuusoireyhtymä, jonka tyyppejä on kolme: hyperaktiivinen ja hypoaktiivinen delirium sekä näiden välimuoto (engl. mixed delirium). Hyperaktiivinen delirium oireilee muun muassa levottomuutena ja aggressiivisuutena, kun taas hypoaktiviinen delirium apaattisuutena ja poissaolomaisena tilana. Deliriumin sekamuoto oireilee vaihtelevasti hypoaktiivisen ja hyperaktiivisen välillä.

Tulosten perusteella deliriumin tunnistamisen apuna käytetään diagnostisia työkaluja, kuten CAPD, pCAM-ICU ja psCAM-ICU. Deliriumin hoitoon ei ole vain yhtä hoitokeinoa, mutta sitä voidaan ennaltaehkäistä farmakologisin ja non-farmakologisin keinoin. Farmakologiset keinot koostuivat muun muassa sedatiivien minimoimisesta, lääkeyhdistelmien annosta ja melatoniinin annosta unensaannin tukemiseen. Non-farmakologiset keinot koostettiin teemoihin: uni-valverytmin tukeminen, ympäristö ja turvallisuuden tunne, perheen osallisuus ja hoitajien osaaminen ja vastuu.