Kintsugi-tekniikka keramiikan konservoinnissa

Abstract

Opinnäytetyössä perehdytään kintsugi-tekniikkaan sekä toteutettiin kulhon korjaus perinteistä kintsugi-tekniikkaa käyttäen.

Kintsugi on korjaustekniikkana hyvin erilainen kuin länsimaalaiset keramiikan konservointitekniikat – vauriota ei häivytetä, vaan sen annetaan näkyä. Japanissa on myös erilainen lähestymistapa konservointiin kuin länsimaissa. Opinnäytetyössä pohditaan kintsugia konservoinnin näkökulmasta ja mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon kintsugi-esineitä konservoitaessa. Kuinka kulttuurierot vaikuttavat toimenpiteissä käytettäviin tekniikoihin ja materiaaleihin.

Kintsugi on haastava ja aikaa vievä prosessi, käytettävät materiaalit ja tekniikat on tunnettava hyvin. Sillä urushi, joka on kintsugin pääraaka-aine ei ole poistettavissa liuottimilla – virheitä on haastavaa tai jopa mahdotonta korjata. Urushia on kuitenkin käytetty korjauksissa vuosisatojen ajan ja se kestää hyvin aikaa.

Jokainen esine on yksilö ja on mietittävä tarkkaan mitä esineessä arvostetaan ja mitä halutaan säilyttää. Nämä seikat vaikuttavat myös käytettäviin materiaaleihin ja tekniikoihin. Länsimaalaisten konservointimateriaalien katsotaan vähentävän urushin japanilaisuutta ja täten myös sen kulttuurista arvoa. Ihanteellinen tapa konservoida urushi-esineitä olisi käyttää alkuperäistä vastaavia materiaaleja ja tekniikoita.

Teoriaosuus on tärkeässä roolissa, luoden pohjan tiedolle siitä mitä kintsugissa ja urushissa arvostetaan. Opinnäytetyössä kerrotaan mitä kintsugi on, sekä selitetään perinteisen ja modernin kintsugin erot. Käydään läpi kintsugin historiaa ja perehdytään kintsugin filosofiaan – japanilaiseen estetiikan käsitteeseen wabi-sabiin, joka on ajatus epätäydellisyyden arvon ja kauneuden arvostamisesta. Käydään läpi urushi-lakan ominaisuuksia sekä selitetään opinnäytetyön käytännön osuuden kannalta tarpeelliset kintsugi-tekniikan perusteet.