Itsemurhaa yrittäneiden kokemuksia remissiossa

Abstract

Itsemurha koskettaa niin tekijää, lähipiiriä, kuin koko yhteiskuntaa. Itsemurhatilastot ovat viime vuosina lähteneet laskuun, mutta mielenterveydellisiä ongelmia esiintyy edelleen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata itsemurhaa yrittäneiden kokemuksia ja selviytymiseen vaikuttaneita tekijöitä. Tähän laadulliseen tutkimukseen osallistuneet itsemurhaa yrittäneet henkilöt ovat varmasti parhaita kuvaamaan kokemuksiaan ja toipumisvaiheen selviytymistä itsemurhayrityksen jälkeen. Lähestymistavalla pyrittiin myös ymmärtämään enemmän sitä, miksi toiset selviytyvät vaikeuksista ja mielenterveydellisistä ongelmista paremmin kuin toiset. Tavoitteena oli saada tietoa miten esimerkiksi hoitohenkilökunnan olisi mahdollista tukea mielenterveyspotilasta tai itsetuhoista potilasta kuntoutumisessa. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään itsemurhaa, mielenterveyttä ja selviytymistä sekä selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä mielenterveyshäiriössä. Tutkimusaineisto kerättiin Mielenterveyden keskusliiton avustuksella sähköisellä kyselylomakkeella, sähköpostin kautta ja yhtenä puhelinhaastatteluna. Vastaukset kerättiin helmi-toukokuun aikana 2014 ja vastauksia saatiin kaiken kaikkiaan 20, joista naisia oli 13 ja miehiä 7. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia. Selviytyminen on melko vaikeaselkoinen käsite. Selviytymiseen vaikuttavat monet tekijät ja niiden kerroksellisuus. Sitä voisi kuvata selviytymispakettina, jonka henkilö itse tekee. Tutkimustuloksissa keskeisiä selviytymistä edistäviä tekijöitä olivat mm. toisen ihmisen merkitys, ymmärrys, hyväksyntä, ammattiapu, salliva ilmapiiri, asenne sekä uuteen suuntautuminen. Hoitohenkilökunnan toiminta tulisi olla osaavaa, ymmärtävää ja hyväksyvää. Lohduttavimpana löytönä voidaan ehkä pitää sitä, että henkilön on mahdollista selviytyä ja kokea elämä mielekkääksi, vaikkei se siltä toipujasta tuntuisikaan. Selviytymistä saattoivat puolestaan hanka-loittaa yhteisön ulkopuolelle jäämisen tunne, sallimaton ilmapiiri, leimatuksi tulemisen pelko, häpeä, muiden tuen puute, avunsaannin vaikeus, ymmärtämättömyys, hyväksymättömyys ja ammattilaisten osaamaton toiminta.

Statistics have in recent years shown considerable fall in suicide rates, but mental health problems still continue to occur. The purpose of this bachelor’s thesis was to describe the experiences and coping strategies of people who have tried to commit suicide. The participants of this study are probably the best target group to describe their experiences and coping after a suicide attempt. The purpose was also to increase the understanding of the phenomenon of why others seem to manage with difficulties and mental health problems better than others. The aim was to find out more for instance what type of skills professionals should possess when working with mental health patients or suicidal patients. The theoretical framework discusses suicide, mental health and managing and coping and the factors that promote that. The data was collected during February-May 2014 with the help of Finnish Central Association for Mental Health using an electronic questionnaire, e-mail and a phone interview. There were 20 respondents. The material was analysed with qualitative content analysis. Managing and coping is a rather obscure concept. One way to describe it is one's own survival kit that is made by the person him/herself. The most important factors that promote coping and managing, according to the results, are amongst other things the importance of another person, understanding, acceptance, professional help, tolerant atmosphere, attitude and orientation towards something new. The professionals should show competence, understanding and acceptance towards patients. The possibility to manage and experience a meaningful life even if the person him/herself does not feel like that in the first place, can probably be considered the most comforting finding whereas the factors that made managing and coping more difficult include the feeling of being left outside, intolerant atmosphere, fear of stigma, shame, lack of others' support, difficulties in getting help, lack of understanding, lack of acceptance and lacking professional skills care providers have.