Ryhmäkehityskeskustelujen merkitys työhyvinvoinnin tukemisessa
Leskelä, Miia (2024)
Leskelä, Miia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119578
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119578
Tiivistelmä
Työantajan velvollisuus ja vastuu on huolehtia työntekijöidensä turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Työhyvinvoinnin merkityksen nähdään olevan nykyään tärkeällä sijalla yhteiskunnassa ja organisaatioiden tulee huomioida tämä toiminnassaan. Työhyvinvointia voidaan pitää yhtenä organisaation kilpailuvalteista, ja se kasvattaa organisaation houkuttelevuutta työnantajana. Kun työyhteisö voi hyvin, lisääntyvät myös työntekijöiden sitoutuminen työhön, motivaatio, luottamus ja työtyytyväisyys. Työhyvinvointia tarkastellessa ei tule kiinnittää huomiota pelkästään yksilökeskeisesti vaan työhyvinvointi tulee nähdä kytkeytyneenä työyhteisön toimivuuteen, ilmapiiriin ja työyhteisön kokemukseen työn mielekkyydestä. Osaavalla johtamisella, uudistamalla työyhteisön toimintamalleja ja käytänteitä voidaan vaikuttaa työyhteisön toimivuuteen ja työhyvinvointiin. Ryhmäkehityskeskustelulla voidaan vahvistaa organisaation työntekijöiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mahdollistaa sosiaalinen vuorovaikutus työyhteisössä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda organisaatiolle malli ryhmäkehityskeskustelun toteuttamiseen. Tavoitteena oli, että ryhmäkehityskeskustelumalli voidaan ottaa käyttöön säännöllisesti toteutettavana menetelmänä työhyvinvoinnin tukemisessa ja ylläpitämisessä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa ryhmäkehityskeskustelu organisaation työyhteisössä sekä tutkia ja arvioida saadun palautteen perusteella, voisiko ryhmäkehityskeskustelu toimia työhyvinvointia tukevana ja kehittävänä menetelmänä organisaatiossa. Organisaatiossa on kiinnitetty viime vuosina huomiota työhyvinvoinnin tukemiseen, ja tarve uudenlaiselle menetelmälle on noussut organisaation johtoryhmästä ja työntekijöistä.
Tämä opinnäytetyö oli kehittämistyö, joka eteni suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheiden kautta. Suunnitteluvaihe piti sisällään aiempaan tutkimustietoon ja teoriaan perehtymisen, ryhmäkehityskeskustelumallin luomisen sekä keskustelut organisaation henkilöstövastaavan kanssa. Suunnitteluvaiheessa laadittiin myös palautelomakkeet liittyen opinnäytetyön tutkimukselliseen osaan. Toteutusvaiheessa organisaation työryhmille toteutettiin ryhmäkehityskeskustelu suunnitellun mallin pohjalta. Arviointivaiheessa ryhmäkehityskeskustelujen jälkeen suostumuksensa antaneille työntekijöille lähetettiin palautelomake, ja saadut anonyymit palautteet analysoitiin laadullisen tutkimuksen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä apuna käyttäen. Ryhmäkehityskeskustelumallia muokattiin saadun palautteen sekä henkilöstövastaavan kanssa käydyn keskustelun perusteella. Arviointivaiheessa suoritetun kyselyn tulosten perusteella ryhmäkehityskeskusteluilla koettiin olevan vaikutusta työhyvinvointiin yhdessä kehittämisen, oppimisen ja vuorovaikutuksen osa-alueilla.
Kehittämistyön tuloksena organisaatiolle luotiin malli ryhmäkehityskeskustelujen pitämiseen. Ryhmäkehityskeskustelut otetaan käyttöön organisaatiossa säännöllisesti toteutettavana työhyvinvoinnin edistäjänä kaksi kertaa vuodessa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda organisaatiolle malli ryhmäkehityskeskustelun toteuttamiseen. Tavoitteena oli, että ryhmäkehityskeskustelumalli voidaan ottaa käyttöön säännöllisesti toteutettavana menetelmänä työhyvinvoinnin tukemisessa ja ylläpitämisessä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa ryhmäkehityskeskustelu organisaation työyhteisössä sekä tutkia ja arvioida saadun palautteen perusteella, voisiko ryhmäkehityskeskustelu toimia työhyvinvointia tukevana ja kehittävänä menetelmänä organisaatiossa. Organisaatiossa on kiinnitetty viime vuosina huomiota työhyvinvoinnin tukemiseen, ja tarve uudenlaiselle menetelmälle on noussut organisaation johtoryhmästä ja työntekijöistä.
Tämä opinnäytetyö oli kehittämistyö, joka eteni suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheiden kautta. Suunnitteluvaihe piti sisällään aiempaan tutkimustietoon ja teoriaan perehtymisen, ryhmäkehityskeskustelumallin luomisen sekä keskustelut organisaation henkilöstövastaavan kanssa. Suunnitteluvaiheessa laadittiin myös palautelomakkeet liittyen opinnäytetyön tutkimukselliseen osaan. Toteutusvaiheessa organisaation työryhmille toteutettiin ryhmäkehityskeskustelu suunnitellun mallin pohjalta. Arviointivaiheessa ryhmäkehityskeskustelujen jälkeen suostumuksensa antaneille työntekijöille lähetettiin palautelomake, ja saadut anonyymit palautteet analysoitiin laadullisen tutkimuksen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä apuna käyttäen. Ryhmäkehityskeskustelumallia muokattiin saadun palautteen sekä henkilöstövastaavan kanssa käydyn keskustelun perusteella. Arviointivaiheessa suoritetun kyselyn tulosten perusteella ryhmäkehityskeskusteluilla koettiin olevan vaikutusta työhyvinvointiin yhdessä kehittämisen, oppimisen ja vuorovaikutuksen osa-alueilla.
Kehittämistyön tuloksena organisaatiolle luotiin malli ryhmäkehityskeskustelujen pitämiseen. Ryhmäkehityskeskustelut otetaan käyttöön organisaatiossa säännöllisesti toteutettavana työhyvinvoinnin edistäjänä kaksi kertaa vuodessa.