"Esteetön koti etänä -etäkuntoutuspalvelu: Kotiympäristön kartoitus videopuhelutekniikan avulla kotiutusyksiköstä kotiutuvalle potilaalle: toimintamallin kehittäminen Kymenlaakson hyvinvointialueen kotikuntoutusorganisaatiolle
Kola, Miia (2024)
Kola, Miia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119374
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119374
Tiivistelmä
Digitalisaatiolla tavoitellaan ratkaisua sosiaali- ja terveysalan haasteisiin sekä luodaan mahdollisuuksia muodostaa täysin uusia tapoja tarjota ja vastaanottaa palveluja. Erityisesti etävastaanottojen kehittäminen on merkittävä osa monien organisaatioiden strategiaa.
Tämä YAMK-opinnäytetyö on tutkimusperusteinen kehittämistyö, jossa tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin ja minkälaisilla kohderyhmillä reaaliaikaista videoyhteyttä voisi hyödyntää kuntoutusalan ammattilaisten tekemillä apuväline- ja asunnonmuutostöiden tarvetta kartoittavilla kotikäynneillä. Kehittämistyö toteutettiin sekä konstruktiivista että kokeilevan kehittämisen lähestymistapaa käyttäen. Palvelumallin kehittämiseen tarvittava aineisto kerättiin kahdessa eri työpajassa, joihin osallistui yhteensä viisi (n=5) kuntoutusalan ammattilaista.
Kehittämistyön toimeksiantajana toimi Kymenlaakson hyvinvointialueen kotikuntoutusorganisaatio. Kehittämistyön kohderyhmäksi rajattiin Lauttarannan ja Karhuvuorikodin kotiutusyksiköistä kotiutuvat potilaat, mutta toimintamalli soveltuu osin käytettäväksi myös muissa kotiuttavissa yksiköissä sekä kotiarviointeja toteuttavissa kuntoutuksen palveluissa.
Kymenlaakson hyvinvointialueen kotikuntoutuksen ammattilaisia osallistavissa työpajoissa kerätyn aineiston perusteella kehitettiin prototyyppi ”Esteetön koti etänä” -palvelumallista. Lisäksi uuden toimintamallin luomisessa hyödynnettiin hyvinvointialueen eri asiantuntijoita saatua tietoa. Palvelun prototyyppi koostuu palveluvisiosta, toimintamallikuvauksesta sekä erilaisista ohjeista etäkotiarviointeja suorittaville ammattilaisille ja potilaille sekä heidän läheisilleen käytännön kokeiluja varten. Käytännön kokeilut rajautuivat opinnäytetyön ulkopuolelle, ja ne toteutettiin osana Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kehittämistä.
Palvelun toteutusta kokeiltiin käytännössä simulaatiotyöpajassa lavastetussa testitilanteessa. Simulaatioharjoituksen ja aiemman tutkimustiedon perusteella elinympäristön havainnointi vaikuttaisi onnistuvan kokonaisvaltaisesti myös videoyhteyden välityksellä. Potilasvalinnalla nähtiin olevan suuri merkitys palvelun käytettävyyteen. Kotiarvioinnin etätoteutuksen ei arvioitu soveltuvan kaikkiin tilanteisiin, ja toteutustavan valinta tulisikin olla potilaan tilanteesta ja tarpeesta lähtöisin. Palvelun nähtiin soveltuvan parhaiten kotiympäristön tilojen tai fyysisten rakenteiden, kuin niinkään potilaan liikkumisen arviointiin. Etäkotikäynneillä voisi olla myös potentiaalia sujuvoittaa kotiutusprosessia, lisästä moniammatillista yhteistyötä sekä säästää usean ammattilaisen työaikaa ja matkakustannuksia. Ammattilaisten mielestä simulaatiotilanteessa ohjeiden ja suunnitelman tärkeys korostui. Etätoteutuksen erityispiirteet, kuten kuvan vääristyminen ja etäisyyksien arvioinnin epävarmuus tulisi myös ottaa huomioon palvelun käytössä. Digitalisation aims to solve the challenges of the social and health care sector and create opportunities to form completely new ways of offering and receiving services. The development of remote appointments is also a significant part of the strategy of many organisations.
This master's thesis is a research-based development work, the purpose of which was to find out how and with what kind of target groups a real-time video connection could be utilised in home visits made by rehabili tation professionals to assess the need for assistive devices and apartment modifications. The development work was carried out using both constructive and experimental development approach. The material needed to develop the service model was collected in two different workshops attended by a total of five (n=5) rehabilitation professionals. The development work was commissioned by the home rehabilitation organisation of the wellbeing services county of Kymenlaakso. The target group of the development work was limited to patients discharged from the discharge units of Lauttaranta and Karhuvuorikoti, but the operating model is also partly suitable for use in other discharge units and rehabilitation services carrying out home assessments.
Based on the material collected in workshops involving home rehabilitation professionals in the wellbeing services county of Kymenlaakso, a prototype of the "Accessible home remotely" service model was developed. In addition, information obtained from various experts in the wellbeing services county was utilised in the creation of the new operating model. The prototype of the service consists of a service vision, an operating model description and various instructions for professionals and patients performing remote home assess ments and their relatives for practical experiments. The practical experiments were excluded from the thesis, and they were carried out as part of the development of the Tulevaisuuden sote-keskus -project.
The implementation of the service was tested in practice in a simulation workshop in a staged test situation. Based on the simulation exercise and previous research data, observation of the living environment seems to be possible comprehensively also via video connection. Patient selection was seen to have a major impact on the usability of the service. The remote implementation of home assessment was not considered suitable for all situations, and the choice of implementation method should be based on the patient's situation and needs. The service was considered to be best suited for assessing the facilities or physical structures of the home environment rather than the patient's mobility. Remote home visits could also have the potential to streamline the discharge process, increase multiprofessional cooperation and save working time and travel costs for seve ral professionals. According to professionals, the importance of instructions and a plan was emphasized in the simulation workshop. The special features of remote implementation, such as image distortion and uncertainty in estimating distances, should also be taken into account when using the service.
Tämä YAMK-opinnäytetyö on tutkimusperusteinen kehittämistyö, jossa tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin ja minkälaisilla kohderyhmillä reaaliaikaista videoyhteyttä voisi hyödyntää kuntoutusalan ammattilaisten tekemillä apuväline- ja asunnonmuutostöiden tarvetta kartoittavilla kotikäynneillä. Kehittämistyö toteutettiin sekä konstruktiivista että kokeilevan kehittämisen lähestymistapaa käyttäen. Palvelumallin kehittämiseen tarvittava aineisto kerättiin kahdessa eri työpajassa, joihin osallistui yhteensä viisi (n=5) kuntoutusalan ammattilaista.
Kehittämistyön toimeksiantajana toimi Kymenlaakson hyvinvointialueen kotikuntoutusorganisaatio. Kehittämistyön kohderyhmäksi rajattiin Lauttarannan ja Karhuvuorikodin kotiutusyksiköistä kotiutuvat potilaat, mutta toimintamalli soveltuu osin käytettäväksi myös muissa kotiuttavissa yksiköissä sekä kotiarviointeja toteuttavissa kuntoutuksen palveluissa.
Kymenlaakson hyvinvointialueen kotikuntoutuksen ammattilaisia osallistavissa työpajoissa kerätyn aineiston perusteella kehitettiin prototyyppi ”Esteetön koti etänä” -palvelumallista. Lisäksi uuden toimintamallin luomisessa hyödynnettiin hyvinvointialueen eri asiantuntijoita saatua tietoa. Palvelun prototyyppi koostuu palveluvisiosta, toimintamallikuvauksesta sekä erilaisista ohjeista etäkotiarviointeja suorittaville ammattilaisille ja potilaille sekä heidän läheisilleen käytännön kokeiluja varten. Käytännön kokeilut rajautuivat opinnäytetyön ulkopuolelle, ja ne toteutettiin osana Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kehittämistä.
Palvelun toteutusta kokeiltiin käytännössä simulaatiotyöpajassa lavastetussa testitilanteessa. Simulaatioharjoituksen ja aiemman tutkimustiedon perusteella elinympäristön havainnointi vaikuttaisi onnistuvan kokonaisvaltaisesti myös videoyhteyden välityksellä. Potilasvalinnalla nähtiin olevan suuri merkitys palvelun käytettävyyteen. Kotiarvioinnin etätoteutuksen ei arvioitu soveltuvan kaikkiin tilanteisiin, ja toteutustavan valinta tulisikin olla potilaan tilanteesta ja tarpeesta lähtöisin. Palvelun nähtiin soveltuvan parhaiten kotiympäristön tilojen tai fyysisten rakenteiden, kuin niinkään potilaan liikkumisen arviointiin. Etäkotikäynneillä voisi olla myös potentiaalia sujuvoittaa kotiutusprosessia, lisästä moniammatillista yhteistyötä sekä säästää usean ammattilaisen työaikaa ja matkakustannuksia. Ammattilaisten mielestä simulaatiotilanteessa ohjeiden ja suunnitelman tärkeys korostui. Etätoteutuksen erityispiirteet, kuten kuvan vääristyminen ja etäisyyksien arvioinnin epävarmuus tulisi myös ottaa huomioon palvelun käytössä.
This master's thesis is a research-based development work, the purpose of which was to find out how and with what kind of target groups a real-time video connection could be utilised in home visits made by rehabili tation professionals to assess the need for assistive devices and apartment modifications. The development work was carried out using both constructive and experimental development approach. The material needed to develop the service model was collected in two different workshops attended by a total of five (n=5) rehabilitation professionals. The development work was commissioned by the home rehabilitation organisation of the wellbeing services county of Kymenlaakso. The target group of the development work was limited to patients discharged from the discharge units of Lauttaranta and Karhuvuorikoti, but the operating model is also partly suitable for use in other discharge units and rehabilitation services carrying out home assessments.
Based on the material collected in workshops involving home rehabilitation professionals in the wellbeing services county of Kymenlaakso, a prototype of the "Accessible home remotely" service model was developed. In addition, information obtained from various experts in the wellbeing services county was utilised in the creation of the new operating model. The prototype of the service consists of a service vision, an operating model description and various instructions for professionals and patients performing remote home assess ments and their relatives for practical experiments. The practical experiments were excluded from the thesis, and they were carried out as part of the development of the Tulevaisuuden sote-keskus -project.
The implementation of the service was tested in practice in a simulation workshop in a staged test situation. Based on the simulation exercise and previous research data, observation of the living environment seems to be possible comprehensively also via video connection. Patient selection was seen to have a major impact on the usability of the service. The remote implementation of home assessment was not considered suitable for all situations, and the choice of implementation method should be based on the patient's situation and needs. The service was considered to be best suited for assessing the facilities or physical structures of the home environment rather than the patient's mobility. Remote home visits could also have the potential to streamline the discharge process, increase multiprofessional cooperation and save working time and travel costs for seve ral professionals. According to professionals, the importance of instructions and a plan was emphasized in the simulation workshop. The special features of remote implementation, such as image distortion and uncertainty in estimating distances, should also be taken into account when using the service.