Esihenkilöiden työhyvinvoinnin vahvistaminen työyhteisössä

Abstract

Opinnäytetyön tavoite oli edistää esihenkilöiden työhyvinvointia. Opinnäytetyössä laadittiin esihenkilöiden työhyvinvointia vahvistava kehittämissuunnitelma. Opinnäytetyön metodologiaksi valikoitui toimintatutkimus ja se sopi tähän, koska metodologia mahdollistaa työelämälähtöisen yhteiskehittämisen. Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa tutkimustiedon avulla esihenkilöiden työhyvinvointia. Tutkimuskysymyksenä oli: Mitkä tekijät edistivät esihenkilön työhyvinvointia? Tiedonhaku toteutettiin Finna ja Chinalin Ebesco portaali tietokannoista. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui ennalta määriteltyjen sisäänottokriteerien ja JBI:n laadunarviointikriteerien perusteella seitsemän (n=7) artikkelia. Aineiston analyysissä hyödynnettiin induktiivista sisällönanalyysiä, jonka tuloksena syntyi kaksi yläluokkaa: 1) työn imu ja 2) työn organisointi.

Toisen syklin tarkoitus oli kartoittaa esihenkilöiden tämänhetkistä työhyvinvointia teemahaastattelun avulla. Tutkimuskysymys oli: Millä tekijöillä on yhteys esihenkilöiden työhyvinvointiin? Aineisto kerättiin hyödyntämällä puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin mukaillen induktiivista sisällönanalyysiä ja tuloksena syntyi neljä yläluokkaa: 1) itsensä johtaminen, 2) osaamisen johtaminen, 3) resurssit ja 4) työympäristö. Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvailla esihenkilöiden työhyvinvointia vahvistava kehittämissuunnitelma. Kehittämiskysymyksenä oli: Mitkä tekijät vahvistivat esihenkilöiden työhyvinvointia? Kolmannessa syklissä toteutettiin työpaja, jossa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin mukautettua 6.3.5 metodia. Aineisto analysoitiin mukaillen induktiivista sisällön analyysiä. Tuloksena muodostui kolme yläluokkaa: 1) itsensä johtaminen, 2) organisaation tuki ja 3) osaamisen johtaminen. Tuloksia hyödyntäen kehitettiin ja laadittiin esihenkilöiden työhyvinvointia vahvistava kehittämissuunnitelma, joka osa pilotoitiin. Pilotoinnin keskeiset tulokset sisältävät onnistumisen työn ennakoivassa hallinnassa, työajan tehokkaassa hyödyntämisessä, sekä työn ja vapaa ajan selkeässä erottelussa.

Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata esihenkilöiden työhyvinvointia vahvistava käyttöönotto-suunnitelma Ottawa-mallin mukaisesti. Kehittämiskysymys: Miten käyttöönotetaan esihenkilöiden työhyvinvointia vahvistava kehittämissuunnitelma? Käyttöönottostrategia laadittiin noudattaen Ottawa-mallin neljää ensimmäistä vaihetta, kun taas viidettä ja kuudetta vaihetta toteutetaan myöhemmin kohdeorganisaatiossa. Opinnäytetyön tavoitteeseen vastattiin laatimalla esihenkilöiden työhyvinvointia edistävä kehittämissuunnitelma. Jatkotutkimus- ja kehittämisaiheiksi esitetään esihenkilöiden perehdyttämisen kehittämistä ja miten edistetään sekä tuetaan esihenkilöiden sisäistä motivaatiota.