Psyykkinen valmennus osana taistelijan mieli -koulutusta Rannikkolaivaston taistelualuksilla
Ampuja, Eppu (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119409
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119409
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee psyykkistä valmennusta Merivoimien valmiusyhtymän, Rannikkolaivaston toimintaympäristössä. Tutkimusta tarkasteltiin Puolustusvoimien toimintakykykoulutuksen näkökulmasta ja psyykkisen valmennuksen teorioita peilattiin Puolustusvoimien koulutukseen. Opinnäytetyön viitekehyksen muodosti psyykkinen valmennus, toimintakyky sekä sotilaskoulutus Rannikkolaivastossa. Opinnäytteen päätutkimuskysymykseksi muodostui, millaista psyykkinen valmennus on osana Rannikkolaivaston taistelualuksilla palvelevien varusmiesten koulutusta, miten se toteutuu koulutuksessa sekä miten sitä voidaan kehittää osana taistelijan mieli -koulutusta?
Vastausta tutkimuskysymykseen selvitettiin laadullisen tutkimuksen menetelmillä. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa aiheeseen syvennyttiin tutustumalla viitekehyksen mukaisesti teoriaan. Teorian avulla luotiin pohja primääristä aineistoa varten, joka kerättiin teemahaastatteluina. Haastattelun otantana oli neljä merisotilasta, jotka kaikki olivat valmistuneet vuoden 2020 jälkeen sotatieteiden maisteriksi ja joilla oli merkittävää kokemusta aluspalveluksesta. Haastattelumateriaali analysoitiin teorialähtöisen teemoittelun avulla. Analysoidusta materiaalista saatiin tutkimuksen kannalta oleellista tietoa aluspalveluksen toimintakyky-vaatimuksista, sekä mihin osa-alueisiin psyykkisellä valmennuksella voidaan vaikuttaa.
Opinnäytetyö osoitti, että psyykkisestä valmennuksesta voidaan hyötyä Rannikkolaivaston koulutuksessa. Psyykkisen valmennuksen tekniikoilla voidaan vaikuttaa varusmiesten psyykkiseen toimintakykyyn, muun muassa stressinhallintaan, palvelusmotivaatioon sekä ryhmäkiinteyteen. Stressinhallinta ja korkeampi resilienssi nähtiin hyödyllisiksi palvellessa taistelualuksilla. Tavoitteenasettelun eri muodot oli todettu käytännön tasolla toimiviksi yksilön kuin ryhmänkin motivaation kannalta.
Haastatteluiden perusteella toimintakyvyn osa-alueet eivät olleet haastateltaville ennestään kovinkaan tuttuja. Aiheita oli sivuttu opinnoissa, mutta työelämänohjaus puuttui. Monet asioista olivat tuntemattomia tai ne oli unohdettu opiskelun loputtua.
Psyykkistä valmennusta ei ole aikaisemmin tutkittu Merivoimien aluspalveluksen kontekstissa. Tämän opinnäytetyön alue oli laaja, mutta lisäsi tietoisuutta psyykkisestä valmennuksesta sekä toimintakyvystä Merivoimissa. Toimintakykyä kuitenkin tulisi tutkia lisää etenkin aluspalveluksessa. Esimerkiksi toimintakyvyn vaatimuksien syvällisempi tutkiminen voi selkeyttää kuvaa siitä, mitä yksilöltä sekä organisaatiolta vaaditaan, jotta alus on mahdollisimman suorituskykyinen vastaamaan poikkeusolojen vaatimuksia.
Vastausta tutkimuskysymykseen selvitettiin laadullisen tutkimuksen menetelmillä. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa aiheeseen syvennyttiin tutustumalla viitekehyksen mukaisesti teoriaan. Teorian avulla luotiin pohja primääristä aineistoa varten, joka kerättiin teemahaastatteluina. Haastattelun otantana oli neljä merisotilasta, jotka kaikki olivat valmistuneet vuoden 2020 jälkeen sotatieteiden maisteriksi ja joilla oli merkittävää kokemusta aluspalveluksesta. Haastattelumateriaali analysoitiin teorialähtöisen teemoittelun avulla. Analysoidusta materiaalista saatiin tutkimuksen kannalta oleellista tietoa aluspalveluksen toimintakyky-vaatimuksista, sekä mihin osa-alueisiin psyykkisellä valmennuksella voidaan vaikuttaa.
Opinnäytetyö osoitti, että psyykkisestä valmennuksesta voidaan hyötyä Rannikkolaivaston koulutuksessa. Psyykkisen valmennuksen tekniikoilla voidaan vaikuttaa varusmiesten psyykkiseen toimintakykyyn, muun muassa stressinhallintaan, palvelusmotivaatioon sekä ryhmäkiinteyteen. Stressinhallinta ja korkeampi resilienssi nähtiin hyödyllisiksi palvellessa taistelualuksilla. Tavoitteenasettelun eri muodot oli todettu käytännön tasolla toimiviksi yksilön kuin ryhmänkin motivaation kannalta.
Haastatteluiden perusteella toimintakyvyn osa-alueet eivät olleet haastateltaville ennestään kovinkaan tuttuja. Aiheita oli sivuttu opinnoissa, mutta työelämänohjaus puuttui. Monet asioista olivat tuntemattomia tai ne oli unohdettu opiskelun loputtua.
Psyykkistä valmennusta ei ole aikaisemmin tutkittu Merivoimien aluspalveluksen kontekstissa. Tämän opinnäytetyön alue oli laaja, mutta lisäsi tietoisuutta psyykkisestä valmennuksesta sekä toimintakyvystä Merivoimissa. Toimintakykyä kuitenkin tulisi tutkia lisää etenkin aluspalveluksessa. Esimerkiksi toimintakyvyn vaatimuksien syvällisempi tutkiminen voi selkeyttää kuvaa siitä, mitä yksilöltä sekä organisaatiolta vaaditaan, jotta alus on mahdollisimman suorituskykyinen vastaamaan poikkeusolojen vaatimuksia.