Ojakatu 2 : Historiallisen rakennuksen uusi elämä asumiskäytössä

Abstract

Nykypäivän teknis-taloudellinen ajattelu sekä asumisen vaatimukset ja tarpeet johtavat usein vanhojen rakennusten purkamiseen uusien rakennusten tieltä. Vanhojen rakennusten purkamisessa valitettavan usein unohdetaan niiden merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja kaupunkikuvaan. Vanhojen rakennusten purkaminen on myös ristiriidassa kulttuuriperinnön ja kestävän kehityksen vaalimisen kanssa. Tämä opinnäytetyö on hankekuvaus vanhan ja historiallisesti merkittävän rakennuksen - Ojakatu 2:n - muutossuunnittelusta asumiskäyttöön. Työn tavoitteena oli tarjota tapausesimerkki siitä, miten käyttötarkoitukseltaan historiarikas kiinteistö voidaan suunnitella nykyajan tarpeita ja vaatimuksia vastaaviksi asunnoiksi kulttuurihistoriaa ja ihmisen hyvinvointia kunnioittaen. Opinnäytetyössä luotiin katsaus vanhan rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta käsittelevään kirjallisuuteen. Työn taustoituksessa käsiteltiin vanhan rakennuksen muutossuunnittelun vaatimuksia ja mahdollisuuksia peilaten näitä suunnittelun kohteena olevaan kiinteistöön. Opinnäytetyön suunnitteluosuudessa esiteltiin ratkaisuja rakennuksen korjaus- ja käyttösuunnitelmaan, jotka huomioivat rakennuksen historian, lähtökohdat ja rakentamisen tavoitteet. Opinnäytetyön tuloksena syntyi kaksi erilaista ratkaisua Ojakatu 2:n kiinteistön muutoksesta asumiskäyttöön. Kaksi eri versiota haluttiin pitää hyvin identtisinä, jotta rakennuksen tunnelma ja arvo pääsisivät oikeuksiinsa. Kahden version eroavaisuudet löytyvät enimmäkseen asuntojen määrän ja asuntojen koon perusteella. Vertailun kautta päädyttiin lopputulokseen, että versio 1 on taloudellisista syistä toteuttamiskelpoisempi. Versio 2:n suuremmat asunnot ovat hintavia sijainnin ja pintaalan vuoksi, mikä rajaa ostajakuntaa merkittävästi eikä ole taloudellisesti kannattavaa. Opinnäytetyön pohdinnassa suunnitelmien lopputuloksia tarkasteltiin arkkitehtonisten ratkaisujen, potentiaalisten asukkaiden ja kestävän kehityksen näkökulmista.