Ekosysteemipalveluiden vaikutus metsätilakauppoihin Lapissa
Salmelin, Aaro (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060119602
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060119602
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia ekosysteemipalveluiden vaikutusta metsätilakauppoihin Pohjois-Suomessa. Tavoitteena oli selvittää, vaikuttavatko ekosysteemipalvelut metsätilan hintaan sekä miten metsätilan sijainti ja muut ominaisuudet vaikuttavat metsätilan arvoon. Tutkimuksessa keskityttiin rantojen merkitykseen sekä sijainnin vaikutukseen metsätilan arvossa. Lisäksi pyrittiin selvittämään, millaisia ekosysteemipalveluita eniten maksetuilta metsätiloilta löytyy ja miten ne vaikuttivat hintaan.
Työn tietoperustana olivat ekosysteemipalvelut, metsätilojen arvottaminen sekä tilastollinen analyysi. Aineistona käytettiin Hannu Liljeroosin keräämää tilastotietoa viime vuosien metsätilakaupoista. Aineistosta kerättiin tietoja metsätilojen sijainnista, pinta-alasta, puuston määrästä, kauppahinnoista sekä muista ominaisuuksista. Tutkimus rajattiin koskemaan pelkästään Lapin maakuntaa, sillä ajateltiin Lapin metsätilamarkkinoiden eroavan muista alueista ja ekosysteemipalveluiden korostuvan Pohjois-Suomessa. Aineiston tarkastuksen ja rajauksen jälkeen lopulliseen aineistoon jäi 161 metsätilakauppaa vuosilta 2021–2023.
Analyysissä hyödynnettiin paikkatietoanalyysiä ja tilastollisia menetelmiä, kuten regressioanalyysiä ja vertailevaa analyysiä. Rantojen pituudet mitattiin sadan metrin tarkkuudella. Lisäksi etäisyydet kunnan keskustaan, laskettelukeskuksiin ja kansallispuistoihin mitattiin kilometrin tarkkuudella. Tarkempaan tarkasteluun valittiin 20 tilaa suurimman hintakertoimen perusteella, ja niitä tutkittiin kartta-aineistojen ja avoimen metsävaratiedon avulla.
Tutkimus osoitti, että rantojen olemassaolo lisäsi hieman metsätilojen arvoa, mutta tarkkaa yhteyttä rantojen pituuden ja hintojen välillä ei havaittu. Myös sijainnilla oli vaikutusta kauppahintoihin. Erityisesti lähellä kuntien keskuksia ja kansallispuistoja sijaitsevat tilat olivat arvokkaampia kuin kauempana olevat metsätilat. Laskettelukeskuksien läheisyydellä ei ollut merkitystä metsätilan arvoon. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että puuntuotannollisten tekijöiden lisäksi tilan arvoon vaikuttavat ostajan tavoitteet sekä tilan tarjoamat ekosysteemipalvelut.
Työn tietoperustana olivat ekosysteemipalvelut, metsätilojen arvottaminen sekä tilastollinen analyysi. Aineistona käytettiin Hannu Liljeroosin keräämää tilastotietoa viime vuosien metsätilakaupoista. Aineistosta kerättiin tietoja metsätilojen sijainnista, pinta-alasta, puuston määrästä, kauppahinnoista sekä muista ominaisuuksista. Tutkimus rajattiin koskemaan pelkästään Lapin maakuntaa, sillä ajateltiin Lapin metsätilamarkkinoiden eroavan muista alueista ja ekosysteemipalveluiden korostuvan Pohjois-Suomessa. Aineiston tarkastuksen ja rajauksen jälkeen lopulliseen aineistoon jäi 161 metsätilakauppaa vuosilta 2021–2023.
Analyysissä hyödynnettiin paikkatietoanalyysiä ja tilastollisia menetelmiä, kuten regressioanalyysiä ja vertailevaa analyysiä. Rantojen pituudet mitattiin sadan metrin tarkkuudella. Lisäksi etäisyydet kunnan keskustaan, laskettelukeskuksiin ja kansallispuistoihin mitattiin kilometrin tarkkuudella. Tarkempaan tarkasteluun valittiin 20 tilaa suurimman hintakertoimen perusteella, ja niitä tutkittiin kartta-aineistojen ja avoimen metsävaratiedon avulla.
Tutkimus osoitti, että rantojen olemassaolo lisäsi hieman metsätilojen arvoa, mutta tarkkaa yhteyttä rantojen pituuden ja hintojen välillä ei havaittu. Myös sijainnilla oli vaikutusta kauppahintoihin. Erityisesti lähellä kuntien keskuksia ja kansallispuistoja sijaitsevat tilat olivat arvokkaampia kuin kauempana olevat metsätilat. Laskettelukeskuksien läheisyydellä ei ollut merkitystä metsätilan arvoon. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että puuntuotannollisten tekijöiden lisäksi tilan arvoon vaikuttavat ostajan tavoitteet sekä tilan tarjoamat ekosysteemipalvelut.