Juuripesurin käyttöönotto ja käyttöopas

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin juuripesurin käyttöönottoa ja käyttöä tutkimusasemalla. Työn tavoitteena oli ymmärtää sen toimintaa eri maalajeilla ja näytekokoina sekä arvioida mahdollisuutta pestä eloperäistä maa-ainesta ja parantaa pesurin ohjeistusta. Tutkimuksessa käytettiin empiirisiä menetelmiä juuripesurin tehokkuuden ja toiminnan arvioimiseksi sekä parantamiseksi. Juuripesuri puhdistaa kasvien juurinäytteitä paineilman ja veden avulla, erottaen juuret hellävaraisesti maasta.

Alkuperäisessä ohjeistuksessa havaittiin puutteita, etenkin vaara näytteiden sekoittumiselle. Pesukammioon jäi juuria, joten pesukammioiden kääntämiseen lisättiin erillinen sihti. Tämä teki pesuketjusta suljetumman ja vähensi näytteiden sekoittumisen vaaraa. Pesurin käyttö vaati opettelua. Myös huonosti aseteltu kuljetinputki saattoi aiheuttaa ongelmia pesun aikana.

Tutkimuksessa testattiin karkeaa hietaa, hienoa hietaa, hiekkamaata ja multamaata. Havaittiin, että maalajilla ja näytekoolla oli merkitystä juuripesurilla saataviin lopputuloksiin. Testitulosten perusteella hienojakoinen hieta osoittautui sopivimmaksi maalajiksi pesuriin, kun taas multamaa aiheutti suuria tukoksia sihtiin.

Pesun jälkeen näytteet vaativat vielä tarkempaa puhdistusta, eli juuripesurilla ei saada täysin puhtaita juuria. Juurien erottelu näytteestä oli huomattavasti helpompaa ja nopeampaa juuripesurilla kuin käsin. Roskaisuus, kuten suuret partikkelit ja eloperäiset ainekset, vaikeuttivat nypintäaikaa merkittävästi. Päivässä voitiin juuripesurin avulla puhdistaa kolme pintamaanäytettä ja kaksi pohjamaanäytettä. Tarkempaa menetelmien testausta voitaisiin vielä tehdä, mikäli eloperäistä maata haluttaisiin pystyä pesemään juuripesurissa.

This thesis aimed to enhance the instructions for the root washer to facilitate its use for new operators. Various soil types and root samples were tested to understand the time required for analysis and identify potential issues in handling root samples. The test samples were taken from four different plots without using volumetric cylinders.

The goal was to assess the impact of sample size on root analyses. Soil samples were tested, gradually increasing the amount to determine the maximum capacity. Initial tests focused on learning to use the machine and observing soil behavior. Subsequent tests involved weighing the samples and following procedures like those used with real samples.

Mineral soils generally passed through the sieve easily, while organic soils clogged it. Excessive soil quantities and root clumps caused significant overflow and sample contamination. Sandy loam and fine sand were suitable for the washer, with fine particles passing through the sieve easily. Coarse sand also worked well, though larger plant parts occasionally caused clogs. Humus soil, with its high organic content, frequently clogged the sieve, making it unsuitable without substantial modifications.

The root washer showed potential for fine and coarse sands, but humus soil and highly organic soils posed challenges. Adjustments in sample size and washing time are necessary for optimal performance. Proper sample preparation and understanding the limitations of different soil types are crucial for reliable results. The addition of an extra sieve improved the process, reducing contamination risks and ensuring consistent outcomes. The machine's effectiveness depends on operator proficiency and specific soil characteristics.