Henkilöstötuottavuuden raportoinnin kehittäminen Palmiassa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli pohtia henkilöstötuottavuuden raportoinnin kehittämistä ja hyödyllisyyttä toimeksiantajayritykselle. Tarkoituksena oli mahdollisuuksien selvittäminen henkilöstötuottavuuden seuraamiseksi ja tunnuslukujen saatavuuden kartoittaminen. Tavoitteena oli myös arvioida käytännön tunnuslukujen kautta henkilöstötuottavuutta kahden eri Palmian koulu- ja päiväkotipalveluiden aluepäällikön alueiden välillä. Toimeksiantajayrityksellä ei ollut käytössä selkeää mallia henkilöstötuottavuuden seuraamiseksi.

Opinnäytetyö tehtiin kehittämishankkeena, ja se koostuu teoriaosuudesta sekä tunnuslukujen vertailusta ja raportoinnin kehittämismahdollisuuksista. Raportissa oli alkuun johdanto, joka käsitti työn sisällön ja aihepiirin esittelyn. Sen jälkeen käsiteltiin teoriaosuus, jossa oli tietoa henkilöstötuottavuudesta, organisaation rakenteesta ja kehitysvaiheista, työhyvinvoinnin merkityksestä henkilöstötuottavuuteen sekä esiteltiin raportissa käytettävät tunnuslukujen kaavat. Raportin lopussa oli vertailua kahden eri alueen tunnusluvuista ja arviointi henkilöstötuottavuuden raportoinnin mahdollisuuksista toimeksiantajayrityksessä. Raportissa huomioitiin näkökulma toimeksiantajayrityksen liiketoimintamallin tilanteesta.

Raportin prosessin edetessä tuli esille, ettei esimiesten tarvitsemia tunnuslukuja henkilöstötuottavuuden seuraamiseksi ole helposti saatavana. Myös vertailulukujen saaminen toimialan muilta yksityisiltä yrityksiltä ei ole mahdollista yritysten salassapitovelvollisuuden vuoksi. Julkiselta sektorilta luvut on mahdollista saada, mutta vertailu on työlästä, koska toiminnoissa on eroja.

The aim of the present study was to develop the ways of reporting personnel productivity and its usefulness for the client company. The purpose was to identify possible solutions for following up personnel productivity and to find out the availability of the key indicators. The client company did not have a clear model for monitoring personnel productivity.

The theoretical part was based on literature of personnel productivity. It dealt with organizational structure and stages of development, the meaning of well-being in work life and different calculation formulas. This study was a development project and consisted of a theoretical part and a comparison of indicators and reporting of development opportunities.

At the end of the report was to compare the indicators in two different areas and assessment of personnel productivity reporting possibilities of the client company. These figures were obtained from the company's financial reports.

During the process, it became clear that the needed indicators for the managers to follow were not readily available. Additionally, it proved to be problematic to get the figures from other companies due to confidentiality which prevented the comparison between different companies. The comparison of indicators is possible and report showed that it is useful to start develops of monitoring of personnel productivity.