Jumalan kunniaksi ja lähimmäisen parhaaksi

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitä yhdistäviä tekijöitä on hengellisen taidemusiikin kappaleissa, jotka ovat toivottuja useissa kirkon tilaisuuksissa. Valitut kappaleet kuuluvat kirkkomuusikon hengelliseen perusohjelmistoon, mutta toimivat erilaisilla kokoonpanoilla ja pelkästään instrumentaalimusiikkina. Jotta tutkimuskysymys tuli ymmärretyksi syvemmin, täytyi käydä läpi kirkkomusiikin historiaa, johon taidemusiikki on tiiviisti yhteydessä. Oli tarpeellista ymmärtää musiikin teologista ajattelutapaa reformaattori Martti Lutherin kautta, sekä selvittää, mikä yhdistää kirkollisia tilaisuuksia, jotta valittu musiikki sopii niihin sisällöllisesti ja tukee tilaisuuksien sanomaa.

Valittuja sävellyksiä tutkittiin niiden musiikillistenominaisuuksien sekä lyriikoiden osalta. Niin ikään kappaleiden säveltäjien suhde kirkolliseen musiikkiin ja muu taustatieto heidän elämästään tuntui tarpeelliselta tiedolta tämän opinnäytetyön viitekehyksessä. Opinnäytetyössä käsitellyt kappaleet olivat: C.Franck: Panis Angelicus, W.A.Mozart: Laudate Dominum, G.Händel/S.Ochs: Dank Sei Dir Herr, F.Schubert: Ave Maria, Bach/Gounod: Ave Maria, K.Tikka: Armolaulu, A.Maasalo: Tuhansin kielin ja O.Merikanto: Oi kiitos sä Luojani armollinen.

Opinnäytetyöhön liittyi myös taiteellinen osuus, musiikkihartaus Tyrnävän kirkossa 26.4.2024, josta opinnäytetyössä on liitteenä ohjelmalehtinen. Musiikkihartauden lopuksi pyysimme kuulijoiden palautteita, joita reflektoimme pohdintaosuudessa. Inspiraation lähteenä ovat olleet keskustelut tuttujen teologien ja muusikoiden kanssa, joita tässä opinnäytetyössä ei kuitenkaan yksilöidä. Tämä opinnäytetyö voi antaa ymmärrystä muusikolle ja valmistuvalle kanttorille musiikin tehtävän luonteesta jumalanpalveluselämässä terapeuttisena, musiikin sisältöä painottavana, ylistävänä ja kiitollisena elementtinä. Vaikka kirkon tilaisuuksien aihepiirit vaihtelevat ja ihmisen elämänkaareen kuuluvat toimitukset ovat luonteeltaan erilaisia keskenään, on niissä silti samankaltaisuutta jumalanpalveluksen näkökulmasta. Jumalanpalvelus on vastavuoroinen tapahtuma: Jumala lahjoittaa kaikki hyvät lahjansa ja armonlahjan Jeesuksen Kristuksen kautta, johon ihminen vastaa ylistäen musiikin kautta. Hyvä musiikki ylentää ja avaa sydämen Jumalan sanalle. Musiikin tulee olla kirkkomusiikin, ja samalla taidemusiikin yhden merkittävimmän säveltäjän Johann Sebastian Bachin sanojen mukaisesti Jumalan kunniaksi ja mielenrakennukseksi sekä Martti Lutherin sanoin Jumalan kunniaksi, joka koituu lähimmäisen parhaaksi.