Johtamisviestinnän vaikutuskeinot työntekijöiden sitoutumiseen organisaatiomuutoksessa - Case Pirkanmaan hyvinvointialue
Lempinen, Katriina (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320318
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320318
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena tutkimuksella oli kehittää kohdeorganisaatiossa toimialueen johtamisviestinnän toimintatapoja. Kehittämistoimenpiteillä pyritään edistämään johtamisviestinnän tavoitettavuuteen liittyviä käytäntöjä sekä myötävaikuttamaan paremman luottamuksen syntymistä henkilöstön ja organisaation johdon välille. Toimeksiantajana oli 1.1.2023 toimintansa aloittanut Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) avopalvelulinja sosiaalipalvelujen toimialue.
Pirkanmaan hyvinvointialueen viestintäohjelmaan vuosille 2023–2025 on kirjattu johtamisviestinnän linjauksia. Hyvinvointialueen toimintaa raamittaman strategian 2023–2025 teemana on ”tärkeintä on ihminen”. Hyvinvointialueen henkilöstön työtyytyväisyyttä sekä työnantajamielikuvaa on mitattu vuoden 2023 aikana tehdyillä henkilöstökyselyillä. Näiden kyselyjen tuloksien perusteella organisaatiossa on kehitettävää johtamisviestinnän osalta ja keinoja johtamisviestinnän edistämiseksi tulisi vastauksien perusteella pyrkiä varmistamaan.
Opinnäytetyön teoriatausta muodostuu johtamisviestinnästä, sitoutumisesta organisaatioon, tiedolla johtamisesta ja henkilöstöanalytiikasta. Teoriassa painottuu johtamisviestintä. Teoriassa avataan näkökulmia johtajan viestintäosaamisen merkityksestä menestyksekkään johtamisen edellytyksenä.
Kehittämistehtävän tutkimusstrategiana oli laadullinen tapaustutkimus sekä kehittämismenetelmänä toimintatutkimus. Tässä tutkimuksessa keskityttiin kohdeorganisaation johtamisviestintään yhden toimialueen osalta. Aiempaa vastaavaa tutkimusta kohdeorganisaatioon ei ole tehty ja tältä osin tutkimus soveltuu hyödynnettäväksi jatkotutkimukseen johtamisviestinnän kehittämiseksi. Tutkimuksessa käytettiin sekundäärisen materiaalina henkilöstökyselyjen tuloksia sekä primääristä aineistoa palvelulinjan johtajien teemahaastatteluista sekä esihenkilöille suunnatuista kahdesta aivoriihityöpajasta.
Opinnäytetyön kehittämistyön tuotoksena johtamisviestinnän hyvät käytännöt kootaan sosiaalipalvelujen sisäiseen viestintäohjeeseen. Kehittämistyössä saatiin näkyväksi haaste johtamisviestinnässä käytettävien termien ja lyhenteiden selkeyttämisestä kohderyhmä huomioiden. Johtamisviestinnän viestit eivät välttämättä aukene kuulijan toimintakontekstissa. Johdon ja henkilöstön vuorovaikutusta sisäisessä viestinnässä saadaan edistettyä lisäämällä vastuuyksikkökohtaisia henkilöstön tapaamisia sekä kehittämällä henkilöstöinfojen sisältöjä suhteellisen laajan toimialueen erityispiirteet ja henkilöstön tarpeet huomioiden.
Pirkanmaan hyvinvointialueen viestintäohjelmaan vuosille 2023–2025 on kirjattu johtamisviestinnän linjauksia. Hyvinvointialueen toimintaa raamittaman strategian 2023–2025 teemana on ”tärkeintä on ihminen”. Hyvinvointialueen henkilöstön työtyytyväisyyttä sekä työnantajamielikuvaa on mitattu vuoden 2023 aikana tehdyillä henkilöstökyselyillä. Näiden kyselyjen tuloksien perusteella organisaatiossa on kehitettävää johtamisviestinnän osalta ja keinoja johtamisviestinnän edistämiseksi tulisi vastauksien perusteella pyrkiä varmistamaan.
Opinnäytetyön teoriatausta muodostuu johtamisviestinnästä, sitoutumisesta organisaatioon, tiedolla johtamisesta ja henkilöstöanalytiikasta. Teoriassa painottuu johtamisviestintä. Teoriassa avataan näkökulmia johtajan viestintäosaamisen merkityksestä menestyksekkään johtamisen edellytyksenä.
Kehittämistehtävän tutkimusstrategiana oli laadullinen tapaustutkimus sekä kehittämismenetelmänä toimintatutkimus. Tässä tutkimuksessa keskityttiin kohdeorganisaation johtamisviestintään yhden toimialueen osalta. Aiempaa vastaavaa tutkimusta kohdeorganisaatioon ei ole tehty ja tältä osin tutkimus soveltuu hyödynnettäväksi jatkotutkimukseen johtamisviestinnän kehittämiseksi. Tutkimuksessa käytettiin sekundäärisen materiaalina henkilöstökyselyjen tuloksia sekä primääristä aineistoa palvelulinjan johtajien teemahaastatteluista sekä esihenkilöille suunnatuista kahdesta aivoriihityöpajasta.
Opinnäytetyön kehittämistyön tuotoksena johtamisviestinnän hyvät käytännöt kootaan sosiaalipalvelujen sisäiseen viestintäohjeeseen. Kehittämistyössä saatiin näkyväksi haaste johtamisviestinnässä käytettävien termien ja lyhenteiden selkeyttämisestä kohderyhmä huomioiden. Johtamisviestinnän viestit eivät välttämättä aukene kuulijan toimintakontekstissa. Johdon ja henkilöstön vuorovaikutusta sisäisessä viestinnässä saadaan edistettyä lisäämällä vastuuyksikkökohtaisia henkilöstön tapaamisia sekä kehittämällä henkilöstöinfojen sisältöjä suhteellisen laajan toimialueen erityispiirteet ja henkilöstön tarpeet huomioiden.