Tyypin 1 diabetesta sairastavan potilaan pre- ja postoperatiivinen hoito
Lindén, Jasmin; Salad, Hamdi; Poutanen, Malla (2024)
Lindén, Jasmin
Salad, Hamdi
Poutanen, Malla
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320373
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320373
Tiivistelmä
Suomessa on arviolta 50 000 tyypin 1 diabetesta sairastavaa ihmistä, joka tekee Suomesta maailmanlaajuisesti katsottuna kärkimaan tyypin 1 diabeteksen esiintyvyydelle. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on koota tutkittua tietoa tyypin 1 diabeteksesta ja kuvata sen vaikutuksia potilaan kirurgiseen hoitopolkuun kirjallisuuskatsauksen avulla. Opinnäytetyössä tuodaan esille hoidossa huomioitavia ja tarkkailtavia tekijöitä. Tavoitteena on lisätä terveydenhoitoalan opiskelijoiden tietoisuutta diabetesta sairastavan potilaan kirurgisesta hoitopolusta.
Tyypin 1 diabeteksessa insuliinia erittävät haiman Langerhansin saarekkeissa sijaitsevat beetasolut tuhoutuvat vähitellen ja lopulta kokonaan. Insuliinintuotanto lakkaa yleensä lopullisesti viiden vuoden kuluttua tyypin 1 diabeteksen toteamisesta. Insuliini on hormoni, joka toiminnallansa alentaa verensokeria. Näin ollen hoitamattomassa tyypin 1 diabeteksessa veren glukoosipitoisuus on jatkuvasti korkea.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin sähköisistä tietokannoista, joista työhön valikoitui kymmenen vertaisarvioitua artikkelia. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulosten perusteella tyypin 1 diabetes on jo itsessään riski komplikaatioille, esimerkiksi potilaiden pidentyneeseen sairaalaoloaikaan, tehohoitoon ja jopa kuolleisuuteen. Kuitenkin tyypillisin komplikaatioiden aiheuttaja on hyperglykemia, joka muun muassa pidentää haavan paranemisprosessia. Diabeteksesta johtuvia riskejä voidaan ehkäistä pitämällä veren glukoositasapaino suositusten mukaisena. Diabeteksen perioperatiivinen hoito tulisi suorittaa moniammatillisessa tiimissä, jotta potilas voidaan huomioida kokonaisvaltaisesti. Potilasturvallisuuden vuoksi ja diabeteksen hoitotasapainon varmistamiseksi terveydenhuollon ammattilaisten tulisi noudattaa yhteisiä käytäntöjä, jotka takaavat yhdenvertaiset ja parhaat mahdolliset olosuhteet leikkaukselle hyvien hoitotulosten saamiseksi.
Tyypin 1 diabeteksessa insuliinia erittävät haiman Langerhansin saarekkeissa sijaitsevat beetasolut tuhoutuvat vähitellen ja lopulta kokonaan. Insuliinintuotanto lakkaa yleensä lopullisesti viiden vuoden kuluttua tyypin 1 diabeteksen toteamisesta. Insuliini on hormoni, joka toiminnallansa alentaa verensokeria. Näin ollen hoitamattomassa tyypin 1 diabeteksessa veren glukoosipitoisuus on jatkuvasti korkea.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin sähköisistä tietokannoista, joista työhön valikoitui kymmenen vertaisarvioitua artikkelia. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulosten perusteella tyypin 1 diabetes on jo itsessään riski komplikaatioille, esimerkiksi potilaiden pidentyneeseen sairaalaoloaikaan, tehohoitoon ja jopa kuolleisuuteen. Kuitenkin tyypillisin komplikaatioiden aiheuttaja on hyperglykemia, joka muun muassa pidentää haavan paranemisprosessia. Diabeteksesta johtuvia riskejä voidaan ehkäistä pitämällä veren glukoositasapaino suositusten mukaisena. Diabeteksen perioperatiivinen hoito tulisi suorittaa moniammatillisessa tiimissä, jotta potilas voidaan huomioida kokonaisvaltaisesti. Potilasturvallisuuden vuoksi ja diabeteksen hoitotasapainon varmistamiseksi terveydenhuollon ammattilaisten tulisi noudattaa yhteisiä käytäntöjä, jotka takaavat yhdenvertaiset ja parhaat mahdolliset olosuhteet leikkaukselle hyvien hoitotulosten saamiseksi.