Puhelimessa tehtävä kiireetön hoidon tarpeen arviointi
Korolainen, Henna (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320463
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320463
Tiivistelmä
Perusterveydenhuoltoon tulevat yhteydenottomäärät ovat kasvaneet viime vuosien aikana merkittävästi. Yhteydenottoja on enemmän kuin resursseja niiden vastaanottamiseen. Useissa tilanteissa potilas kuitenkin kaipaa vain ohjausta ja neuvontaa sekä tukea hoidon tarpeeseensa. Puhelimessa tehtävää hoidon tarpeen arviointia kehittämällä pystytään parantamaan potilaiden saamaa palvelua, yhtenäistämään hoitoon ohjautumista. Päämääränä on saada oikea potilas oikean avun piiriin oikeaan aikaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pohjois-Savon hyvinvointialueen sotekeskuksien puhelinliikenteen nykytilaa sekä kuvata puhelinhoitajien kokemuksia puhelimitse tapahtuvasta hoidon tarpeen arvioinnista. Tavoitteena oli saadun tiedon perusteella kehittää strukturoitu ohje puhelinhoitajille kiireetöntä hoidon tarpeen arviointia ja palvelun ohjausta varten.
Sotekeskuksien puhelinliikenteen nykytilan tarkastelussa suurimmaksi yhteydenotto syyksi nousi ohjauksen ja neuvonnan tarve, ajanvarauksellinen toiminta hoitajille ja lääkäreille sekä tutkimuspyyntöihin ja lääkkeisiin liittyvät asiat.
Puhelinhoitajille tehdyn tutkimustulosten mukaan työ terveysasemilla on kiireistä. Puheluita sekä sähköisiä yhteydenottoja on paljon päivittäin. Työtä ei voinut tehdä niin huolellisesti mitä olisi halunnut tehdä. Lisäksi tuloksissa nousi esille vähäinen täydennyskoulutus ja perehdyttäminen. Tärkeänä pidettiin myös toimivaa potilastietojärjestelmää ja jouhevaa konsultointimahdollisuutta.
Opinnäytetyöstä saatua tietoa voidaan hyödyntää perusterveydenhuollon kiireettömien potilaiden palveluiden ja yhdenmukaisen palveluohjauksen kehittämiseen. Tämän avulla pystytään mahdollisesti vähentämään perusterveydenhuollon puhelinliikenteen määriä ja potilaiden jonouttamista. Lisäksi pystytään kehittämään kiireettömän potilaan hoitopolkua ja digitaalisten palveluiden sisältöjä. Perusterveydenhuollon palveluun ohjautumisen toimiessa jouhevammin, voidaan vähentää perusterveydenhuollon, ensihoidon, erikoissairaanhoidon sekä hätäkeskuksen ruuhkautumista.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pohjois-Savon hyvinvointialueen sotekeskuksien puhelinliikenteen nykytilaa sekä kuvata puhelinhoitajien kokemuksia puhelimitse tapahtuvasta hoidon tarpeen arvioinnista. Tavoitteena oli saadun tiedon perusteella kehittää strukturoitu ohje puhelinhoitajille kiireetöntä hoidon tarpeen arviointia ja palvelun ohjausta varten.
Sotekeskuksien puhelinliikenteen nykytilan tarkastelussa suurimmaksi yhteydenotto syyksi nousi ohjauksen ja neuvonnan tarve, ajanvarauksellinen toiminta hoitajille ja lääkäreille sekä tutkimuspyyntöihin ja lääkkeisiin liittyvät asiat.
Puhelinhoitajille tehdyn tutkimustulosten mukaan työ terveysasemilla on kiireistä. Puheluita sekä sähköisiä yhteydenottoja on paljon päivittäin. Työtä ei voinut tehdä niin huolellisesti mitä olisi halunnut tehdä. Lisäksi tuloksissa nousi esille vähäinen täydennyskoulutus ja perehdyttäminen. Tärkeänä pidettiin myös toimivaa potilastietojärjestelmää ja jouhevaa konsultointimahdollisuutta.
Opinnäytetyöstä saatua tietoa voidaan hyödyntää perusterveydenhuollon kiireettömien potilaiden palveluiden ja yhdenmukaisen palveluohjauksen kehittämiseen. Tämän avulla pystytään mahdollisesti vähentämään perusterveydenhuollon puhelinliikenteen määriä ja potilaiden jonouttamista. Lisäksi pystytään kehittämään kiireettömän potilaan hoitopolkua ja digitaalisten palveluiden sisältöjä. Perusterveydenhuollon palveluun ohjautumisen toimiessa jouhevammin, voidaan vähentää perusterveydenhuollon, ensihoidon, erikoissairaanhoidon sekä hätäkeskuksen ruuhkautumista.