Positiivisella johtamisella pitovoimaa hoitotyöhön

Abstract

Positiivisella organisaatiolla ja positiivisella johtamisella on todettu olevan vaikutusta työntekijöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hyvinvoivat työntekijät ovat muun muassa työhönsä sitoutuneita ja tuottavia työntekijöitä. PRIDE-teoriaa voidaan hyödyntää jäsentelymallina, kun organisaatiota ja johtamista pyritään kehittämään positiivisemmaksi. PRIDE-teoriassa positiivisen organisaation osa-alueet muodostuvat “PRIDE” sanan kirjaimista; “P” (positive practices) myönteiset käytänteet. Myönteisillä käytänteillä tarkoitetaan arkityössä tapahtuvia rutiineja, toimintatapoja, prosesseja ja rakenteita. “R” (relationship enhancement) tarkoittaa vuorovaikutusta, ihmissuhteita ja yhteistyötä organisaatiossa. “I” (individual attributes”) tarkoittaa vahvuuksia eli yksilöllisten vahvuuksien tunnistamista, vahvuuksien kehittämistä ja hyödyntämistä, erilaisuuden hyödyntämistä ja arvostamista, “D” (dynamic/positively deviant leadership) tarkoittaa postiivista johtamista ja johtajuutta, “E” (emotional well-being) tarkoittaa myönteisiä tunteita ja ilmapiiriä.

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata, miten positiivinen johtaminen ilmenee hoitotyön johtamisessa, sekä kehittää hoitohenkilökunnalle ja hoitotyön esihenkilöille osallistava työpaja hoitotyön pitovoiman edistämiseksi. Tutkimusvaiheen tavoitteena oli tuottaa tietoa, millä tavoin positiivinen johtaminen ilmenee hoitotyön johtamisessa sairaanhoitajien ja esihenkilöiden kokemuksien mukaan. Kehittämisvaiheen tavoitteena oli osallistavan työapajan avulla lisätä tietoisuutta positiivisesta johtamisesta ja positiivisen johtamisen hyödyntämisestä hoitotyön pitovoiman edistämisessä.

Tutkimuksellisen kehittämistehtävän tietoperustaan on kuvattu positiivisen organisaation tunnuspiirteitä, positiivinen johtaminen hoitotyönympäristössä ja työhön sitoutuminen. Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto on kerätty teemahaastatteluilla PRIDE-teoriaa hyödyntäen. Aineisto on analysoitu induktiivisella sisällönanalyysillä. Haastateltavat olivat sairaanhoitajia ja sairaanhoitajien esihenkilöitä, jotka olivat olleet sitoutuneena työpaikkaansa yli viisi vuotta. Haastateltavien organisaatioissa positiivinen johtaminen ei ollut tietoisesti käytössä. Positiivista johtamista hoitotyön johtamisessa ilmeni yksilöllisten vahvuuksien tunnistamisen ja hyödyntämisen, säännöllisten palavareiden järjestämisen, yhteisöllisyyden ja vapautuneen ilmapiirin luomisen, työhön innostamisen, tiedonkulun ja vuorovaikutuksen onnistumisen sekä esihenkilöiden myönteisten toimintatapojen kautta. Aiempi tutkittu tieto positiivisesta johtamisesta tukee haastatteluissa esille nousseita asioita. Kehittämisosion osallistava työpaja lisäsi tietoisuutta positiivisesta ja positiivisen johtamisen hyödyntämisestä hoitotyön pitovoiman edistämisessä hoitotyön kentällä.

Jatkotutkimushaasteena olisi syvällisemmin tutkia positiivisen johtamisen ja hoitajien työhön sitoutumisen välisiä voimasuhteita ja samalla jalkauttaa positiivisen johtamisen käytänteitä hoitoalan organisaatioihin.

Asiasanat: Positiivinen johtaminen, työhön sitoutuminen, hoitotyö, innostuminen

The purpose of this research and development work was to describe how the positive leadership appears in the management of nurses and to develop a participative workshop for nursing staff and nursing supervisors with the agenda to promote nursing commitment. The aim of the re-search phase was to describe the nursing staff’s and nursing supervisors’ thoughts and experiences of positive leadership. The aim of the development phase was to increase awareness of positive leadership and the utilization of positive leadership in promoting commitment to nursing work through a participative workshop.

The knowledge base of research and development work includes the description of the characteristics of positive scholarship, positive leadership in a nursing environment and commitment to work. Research was done by using a qualitative research method. The material was collected by thematic interviews. The data was analyzed by using inductive content analysis during the March 2024.

According to the research, positive leadership in the management of nurses appears through the identification and utilization of individual strengths, organizing regular meetings, creating a sense of community and relaxed atmosphere, enthusiasm for work, successful information flow and interaction, and through the positive working methods by supervisors. Previous studies about positive leadership support the results of this research. The participative workshop in the development phase increased awareness of positive leadership and the utilization of positive leader-ship in promoting the nursing commitment.

As a topic for further research, the relations between positive leadership and nurses’ commitment to work could be studied in more depth.

Keywords: Positive leadership, work commitment, nursing