Ammattikorkeakouluopiskelijan taloudellisen pärjäämisen vaikutus koettuun hyvinvointiin
Heikkinen, Johanna; Mattola, Miika; Ratilainen, Sonja (2024)
Heikkinen, Johanna
Mattola, Miika
Ratilainen, Sonja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420936
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420936
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ammattikorkeakouluopiskelijoiden taloudellista pärjäämistä nousseiden elinkustannusten keskellä sekä näiden vaikutuksia koettuun hyvinvointiin. Tavoitteena oli tuottaa aiheesta ajankohtaista tietoa ja vahvistaa opiskelijoiden osallisuutta itseään koskevissa asioissa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimuskyselyä, joka toteutettiin ja analysoitiin Webropol -sovelluksen avulla. Kyselylomake sisälsi avoimia ja monivalintakysymyksiä, ja se jaettiin kolmeen kategoriaan, joita olivat taustatiedot, taloudellinen toimeentulo ja hyvinvointi. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui tutkimuskysymysten johdattelemana taloudellisesta toimeentulosta, hyvinvoinnista, taloudellisesta hyvinvoinnista, opintososiaalisista etuuksista ja opiskelijoiden moninaisista elämäntilanteista. Tutkimuskysely lähetettiin Oulun ammattikorkeakoulun läsnä oleville opiskelijoille, joista 689 opiskelijaa palautti kyselyn. Tutkimustuloksia havainnollistettiin pylväskaavioilla sekä avoimista vastausvaihtoehdoista poimituilla sitaateilla, joista yksittäistä vastaajaa ei voida tunnistaa.
Tutkimustulokset osoittavat, että puolet OAMK:n opiskelijoista koki tulevansa taloudellisesti toimeen kohtalaisesti. Suuri enemmistö vastaajista oli tyytymättömiä opintososiaalisten etuuksien yleiseen tasoon, jonka ei koettu riittävän kattamaan elämisen perusmenoja inflaation keskellä. Elämisen perusmenot olivat myös suurin yksittäinen syy nostaa opintolainaa. Erityisesti ne opiskelijat, jotka arvioivat tulevansa huonosti toimeen, kokivat muita useammin työssäkäynnin hidastavan opinnoissa etenemistä. Heikko taloudellinen tilanne ajoi monet opiskelijat ottamaan töitä vastaan jaksamisensa kustannuksella, ja töiden sekä opintojen yhteensovittaminen koettiin haasteellisena. Lähes jokainen taloudellisesta pärjäävyydestään huolissaan oleva opiskelija koki, että elinkustannusten nousulla on hyvinvointia haastava vaikutus. Taloudellinen ahdinko näyttäytyi perustarpeista ja palveluista tinkimisenä. Taloudellisesta pärjäävyydestään huolta kantaneet opiskelijat kokivat myös muita opiskelijoita useammin psyykkistä ja fyysistä kuormitusta. Runsas puolet OAMK:n opiskelijoista oli kokenut stressiä ja puolet ahdistusta taloudellisen tilanteensa vuoksi.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että toimeentulon haasteet ovat selkeässä kasvussa. Tästä aiheutuvia negatiivisia seurauksia pystyttiin tutkimustulosten avulla todentamaan opiskelijoiden hyvinvoinnissa ja taloudellisen pärjäävyyden kokemuksessa. Tutkimustuloksista nousi esiin tarve kehittää opiskelijoiden opintopolkuja joustavimmiksi, erityisesti työn ja opintojen yhteensovittamiseksi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui tutkimuskysymysten johdattelemana taloudellisesta toimeentulosta, hyvinvoinnista, taloudellisesta hyvinvoinnista, opintososiaalisista etuuksista ja opiskelijoiden moninaisista elämäntilanteista. Tutkimuskysely lähetettiin Oulun ammattikorkeakoulun läsnä oleville opiskelijoille, joista 689 opiskelijaa palautti kyselyn. Tutkimustuloksia havainnollistettiin pylväskaavioilla sekä avoimista vastausvaihtoehdoista poimituilla sitaateilla, joista yksittäistä vastaajaa ei voida tunnistaa.
Tutkimustulokset osoittavat, että puolet OAMK:n opiskelijoista koki tulevansa taloudellisesti toimeen kohtalaisesti. Suuri enemmistö vastaajista oli tyytymättömiä opintososiaalisten etuuksien yleiseen tasoon, jonka ei koettu riittävän kattamaan elämisen perusmenoja inflaation keskellä. Elämisen perusmenot olivat myös suurin yksittäinen syy nostaa opintolainaa. Erityisesti ne opiskelijat, jotka arvioivat tulevansa huonosti toimeen, kokivat muita useammin työssäkäynnin hidastavan opinnoissa etenemistä. Heikko taloudellinen tilanne ajoi monet opiskelijat ottamaan töitä vastaan jaksamisensa kustannuksella, ja töiden sekä opintojen yhteensovittaminen koettiin haasteellisena. Lähes jokainen taloudellisesta pärjäävyydestään huolissaan oleva opiskelija koki, että elinkustannusten nousulla on hyvinvointia haastava vaikutus. Taloudellinen ahdinko näyttäytyi perustarpeista ja palveluista tinkimisenä. Taloudellisesta pärjäävyydestään huolta kantaneet opiskelijat kokivat myös muita opiskelijoita useammin psyykkistä ja fyysistä kuormitusta. Runsas puolet OAMK:n opiskelijoista oli kokenut stressiä ja puolet ahdistusta taloudellisen tilanteensa vuoksi.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että toimeentulon haasteet ovat selkeässä kasvussa. Tästä aiheutuvia negatiivisia seurauksia pystyttiin tutkimustulosten avulla todentamaan opiskelijoiden hyvinvoinnissa ja taloudellisen pärjäävyyden kokemuksessa. Tutkimustuloksista nousi esiin tarve kehittää opiskelijoiden opintopolkuja joustavimmiksi, erityisesti työn ja opintojen yhteensovittamiseksi.