Sekametsän perustaminen kustannustehokkaasti Pohjois-Suomessa
Kiviniemi, Senni (2024)
Kiviniemi, Senni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420989
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420989
Tiivistelmä
Suomessa metsänkasvatus on jo vuosikymmeniä keskittynyt yhden puulajin metsiköiden kasvattamiseen. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että sekametsät voivat tuottaa laajemmin ekosysteemipalveluita verrattuna yhden puulajin metsiköihin. Metsien tehtävänä on puuntuotannon ohella hillitä ilmastonmuutosta, olla mukana veden ja ravinteiden kierrossa, pitää yllä monimuotoisuutta ja tarjota virkistysmahdollisuuksia ihmisille. Puuntuotanto voi hyötyä sekapuustoisuudesta paremmalla elinvoimaisuudellaan ja tuhonkestävyydellään.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää minkälaisilla tavoilla on kustannustehokkainta perustaa sekametsä Pohjois-Suomen alueella jaksollisen kasvatuksen menetelmillä. Opinnäytetyössä luodaan käytännönläheisiä suosituksia metsän uudistamiseen, taimikon varhaisperkaukseen ja taimikon harvennukseen työn toteuttajille. Sekametsiä tarkastellaan lehtipuusekoituksen ja mänty- ja kuusisekoituksen näkökulmasta. Toteutustapana on kirjallisuuskatsaus kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän tavoin. Lisäksi opinnäytetyössä on haastateltu asiantuntijoita viidestä eri metsäalan organisaatiosta.
Pohjois-Suomessa ei ole taloudellisesti kannattavaa kasvattaa koivun osuutta paljon metsissä, kun koivutukille ei ole markkinoita. Koivun suuri määrä metsikössä vaikuttaa myös joidenkin tutkimuksien mukaan havupuiden kasvuun ja tukkipuun tuotokseen negatiivisesti. Pieni lehtipuusekoitus (20 % – 25 %) puulajista riippuen vaikuttaisi olevan sopiva lehtipuusekoituksen määrä havupuumetsiköissä tämän hetken tutkimuksien perusteella. Kuusen ja männyn sekaviljely on varteenotettava vaihtoehto sekametsän aikaansaamiseksi pohjoisessa. Kuusen viljely voi jossain määrin olla riski tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden johdosta. Pohjois-Suomessa riskit eivät ole nykypäivänä niin suuria verrattuna Etelä-Suomeen, mutta tulevaisuudessa tilanne voi muuttua. Männyn ja koivun sen sijaan ajatellaan hyötyvän ilmastonmuutoksesta. Parhaimmat vaikutukset maaperään ja monimuotoisuuteen saadaan lehtipuusekoituksesta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää minkälaisilla tavoilla on kustannustehokkainta perustaa sekametsä Pohjois-Suomen alueella jaksollisen kasvatuksen menetelmillä. Opinnäytetyössä luodaan käytännönläheisiä suosituksia metsän uudistamiseen, taimikon varhaisperkaukseen ja taimikon harvennukseen työn toteuttajille. Sekametsiä tarkastellaan lehtipuusekoituksen ja mänty- ja kuusisekoituksen näkökulmasta. Toteutustapana on kirjallisuuskatsaus kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän tavoin. Lisäksi opinnäytetyössä on haastateltu asiantuntijoita viidestä eri metsäalan organisaatiosta.
Pohjois-Suomessa ei ole taloudellisesti kannattavaa kasvattaa koivun osuutta paljon metsissä, kun koivutukille ei ole markkinoita. Koivun suuri määrä metsikössä vaikuttaa myös joidenkin tutkimuksien mukaan havupuiden kasvuun ja tukkipuun tuotokseen negatiivisesti. Pieni lehtipuusekoitus (20 % – 25 %) puulajista riippuen vaikuttaisi olevan sopiva lehtipuusekoituksen määrä havupuumetsiköissä tämän hetken tutkimuksien perusteella. Kuusen ja männyn sekaviljely on varteenotettava vaihtoehto sekametsän aikaansaamiseksi pohjoisessa. Kuusen viljely voi jossain määrin olla riski tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden johdosta. Pohjois-Suomessa riskit eivät ole nykypäivänä niin suuria verrattuna Etelä-Suomeen, mutta tulevaisuudessa tilanne voi muuttua. Männyn ja koivun sen sijaan ajatellaan hyötyvän ilmastonmuutoksesta. Parhaimmat vaikutukset maaperään ja monimuotoisuuteen saadaan lehtipuusekoituksesta.