Sekametsän perustaminen kustannustehokkaasti Pohjois-Suomessa

Abstract

Suomessa metsänkasvatus on jo vuosikymmeniä keskittynyt yhden puulajin metsiköiden kasvattamiseen. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että sekametsät voivat tuottaa laajemmin ekosysteemipalveluita verrattuna yhden puulajin metsiköihin. Metsien tehtävänä on puuntuotannon ohella hillitä ilmastonmuutosta, olla mukana veden ja ravinteiden kierrossa, pitää yllä monimuotoisuutta ja tarjota virkistysmahdollisuuksia ihmisille. Puuntuotanto voi hyötyä sekapuustoisuudesta paremmalla elinvoimaisuudellaan ja tuhonkestävyydellään.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää minkälaisilla tavoilla on kustannustehokkainta perustaa sekametsä Pohjois-Suomen alueella jaksollisen kasvatuksen menetelmillä. Opinnäytetyössä luodaan käytännönläheisiä suosituksia metsän uudistamiseen, taimikon varhaisperkaukseen ja taimikon harvennukseen työn toteuttajille. Sekametsiä tarkastellaan lehtipuusekoituksen ja mänty- ja kuusisekoituksen näkökulmasta. Toteutustapana on kirjallisuuskatsaus kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän tavoin. Lisäksi opinnäytetyössä on haastateltu asiantuntijoita viidestä eri metsäalan organisaatiosta.

Pohjois-Suomessa ei ole taloudellisesti kannattavaa kasvattaa koivun osuutta paljon metsissä, kun koivutukille ei ole markkinoita. Koivun suuri määrä metsikössä vaikuttaa myös joidenkin tutkimuksien mukaan havupuiden kasvuun ja tukkipuun tuotokseen negatiivisesti. Pieni lehtipuusekoitus (20 % – 25 %) puulajista riippuen vaikuttaisi olevan sopiva lehtipuusekoituksen määrä havupuumetsiköissä tämän hetken tutkimuksien perusteella. Kuusen ja männyn sekaviljely on varteenotettava vaihtoehto sekametsän aikaansaamiseksi pohjoisessa. Kuusen viljely voi jossain määrin olla riski tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden johdosta. Pohjois-Suomessa riskit eivät ole nykypäivänä niin suuria verrattuna Etelä-Suomeen, mutta tulevaisuudessa tilanne voi muuttua. Männyn ja koivun sen sijaan ajatellaan hyötyvän ilmastonmuutoksesta. Parhaimmat vaikutukset maaperään ja monimuotoisuuteen saadaan lehtipuusekoituksesta.

In Finland, forestry has for decades focused on growing forests of a single tree species. However, studies have shown that mixed forests can produce a wider range of ecosystem services compared to forests of a single tree species. In addition to timber production, the role of forests is to mitigate climate change, participate in the water and nutrient cycle, maintain biodiversity, and provide recreational opportunities for people. Timber production can benefit from mixed stands due to their better vitality and resistance to damage.

The purpose of this thesis is to find out the most cost-effective ways to establish a mixed forest in the Northern Finland area using periodic growing methods. The thesis provides practical recommendations for forest regeneration, early thinning of seedlings, and thinning of seedlings for those carrying out the work. Mixed forests are examined from the perspective of broadleaf tree mixtures and pine and spruce mixtures. The implementation method is a literature review in the manner of a qualitative research method. In addition, the thesis includes interviews from five different forestry organizations.

In Northern Finland, it is not economically viable to increase the proportion of birch much in forests, as there are no markets for birch timber. The large number of birch trees in the forest also negatively affects the growth of coniferous trees and the production of timber, according to some studies. A small broadleaf tree mix (20 % – 25 %), depending on the tree species, seems to be the suitable amount of broadleaf tree mix in coniferous forests based on current research. Mixed cultivation of spruce and pine is a viable option for creating a mixed forest in the north. Cultivation of spruce can to some extent be a risk in the future due to the challenges brought by climate change. In Northern Finland, the risks are not currently as great today compared to Southern Finland, but the situation may change in the future. Pine and birch, on the other hand, are thought to benefit from climate change. The best effects on soil and biodiversity are obtained from a broadleaf tree mixture.