Toiminnan kehittäminen moniammatillisessa kuntoutuksessa : Kehittämisprosessi moniammatillisen tiimin kanssa
Laukkanen, Marja (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420722
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420722
Tiivistelmä
Toiminnan kehittäminen moniammatillisessa kuntoutuksessa - Kehittämisprosessi moniammatillisen tiimin kanssa -kehittämistyön tavoitteena oli kehittää kuntoutustyötä. Sen tarkoituksena oli selvittää, millaiset rakenteet tukevat moniammatillisen tiimin työskentelyä LAKU- kuntoutusviikonloppuun liittyen ja miten tutkimuksellinen kehittämistyön menetelmä tukee kehittämistä tässä työssä?
LAKU-kuntoutus on neuropsykiatrisen asiakasryhmän perhekuntoutusta. Kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt, kuten ADHD tai autismi, tuovat lasten ja nuorten arkeen haasteita mm. tunteiden, toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden säätelyn osalta. Jos kuntoutukseen ei panosteta, haasteilla on suuri vaikutus näiden lasten ja nuorten yhteiskunnassa toimimiseen. Vaikutukset ulottuvat lasten ja nuorten kehitykseen, koulunkäyntiin ja elämänlaatuun.
Kuntoutuksen kehittäminen on erityisen tärkeää yksilön kannalta, koska kuntoutumisen myötä elämänlaatu ja hyvinvointi kohenevat. Kuntoutuksen tavoite on aina toimintakyvyn edistäminen, ja se tapahtuu vuorovaikutuksessa yksilön, yhteiskunnan ja ympäristön välillä. Kuntoutuksen kehittäminen on ajankohtaista myös siksi, että yhteiskunnan ja talouden muutokset vaikuttavat myös kuntoutuksen järjestämiseen.
Kehittämistyön yhteistyökumppanina toimi neuropsykiatrinen neurologian ja psykiatrian terapia- ja lääkärikeskus ProNeuron. ProNeuronissa toteutetaan LAKU-kuntoutusta, jota järjestävän moniammatillisen tiimin kanssa kehittämisprojekti toteutettiin. Kehittämistyössä käytettiin kehittämiseen spiraalimallia. Tietoa kerättiin tietoa yhteisellä kehittämispaja-työskentelyllä ja kyselyillä.
Kehittämisprojektin tuloksena todettiin, että käytetty menetelmä sopii hyvin moniammatillisen tiimin kehittämistyöskentelyyn LAKU-kuntoutuksen kehittämisessä. Työtapoja ja -rakenteita voitiin kehittää projektin aikana. Kehittämisprojektin menetelmä oli tärkeä, koska työn kehittäminen yhdessä henkilökunnan kanssa koettiin ProNeuronissa tärkeäksi. Jatkokehittämisideana esitettiin, että vastaavaa kehittämistyötä voidaan hyödyntää kehitettäessä palveluita.
LAKU-kuntoutus on neuropsykiatrisen asiakasryhmän perhekuntoutusta. Kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt, kuten ADHD tai autismi, tuovat lasten ja nuorten arkeen haasteita mm. tunteiden, toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden säätelyn osalta. Jos kuntoutukseen ei panosteta, haasteilla on suuri vaikutus näiden lasten ja nuorten yhteiskunnassa toimimiseen. Vaikutukset ulottuvat lasten ja nuorten kehitykseen, koulunkäyntiin ja elämänlaatuun.
Kuntoutuksen kehittäminen on erityisen tärkeää yksilön kannalta, koska kuntoutumisen myötä elämänlaatu ja hyvinvointi kohenevat. Kuntoutuksen tavoite on aina toimintakyvyn edistäminen, ja se tapahtuu vuorovaikutuksessa yksilön, yhteiskunnan ja ympäristön välillä. Kuntoutuksen kehittäminen on ajankohtaista myös siksi, että yhteiskunnan ja talouden muutokset vaikuttavat myös kuntoutuksen järjestämiseen.
Kehittämistyön yhteistyökumppanina toimi neuropsykiatrinen neurologian ja psykiatrian terapia- ja lääkärikeskus ProNeuron. ProNeuronissa toteutetaan LAKU-kuntoutusta, jota järjestävän moniammatillisen tiimin kanssa kehittämisprojekti toteutettiin. Kehittämistyössä käytettiin kehittämiseen spiraalimallia. Tietoa kerättiin tietoa yhteisellä kehittämispaja-työskentelyllä ja kyselyillä.
Kehittämisprojektin tuloksena todettiin, että käytetty menetelmä sopii hyvin moniammatillisen tiimin kehittämistyöskentelyyn LAKU-kuntoutuksen kehittämisessä. Työtapoja ja -rakenteita voitiin kehittää projektin aikana. Kehittämisprojektin menetelmä oli tärkeä, koska työn kehittäminen yhdessä henkilökunnan kanssa koettiin ProNeuronissa tärkeäksi. Jatkokehittämisideana esitettiin, että vastaavaa kehittämistyötä voidaan hyödyntää kehitettäessä palveluita.