Omaishoitajan vapaa kuormitusta helpottavana tekijänä
Niskanen, Tarja (2024)
Niskanen, Tarja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060621488
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060621488
Tiivistelmä
Suomessa oli vuonna 2022 noin 50200 virallisen omaishoitosopimuksen tehnyttä omaishoitajaa. Useimmiten ikääntyneen omaishoitaja toimii oma puoliso. Ilman omaisten tarjoamaa hoivaa moni hoidettavista olisi säännöllisen kotihoidon, tai ympärivuorokautisten asumispalveluiden asiakas. Omaishoitajuus on kuormittavaa, ja riski omaishoitajan uupumiselle on suuri. Omaishoidon tukeen kuuluvalla omaishoidon vapaalla voi kuitenkin helpottaa kuormitusta.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata yli 65-vuotiaiden omaishoitajien kokemuksia asiakasosallisuudesta omaishoidon palveluiden suunnittelussa, sekä omaishoitajan vapaan merkityksestä kuormituksen vähentäjänä. Koska lähtökohtana on omaishoitajien kokemuksien kuvaaminen, opinnäytetyön metodologinen lähtökohta on kvalitatiivinen. Opinnäytetyöhön on haastateltu pirkanmaalaisia miesomaishoitajia. Haastateltavat on rekrytoitu pirkanmaalaisen omaishoitoyhdistyksen avoimen ryhmätoiminnan kautta. Haastattelujen perusteella syntynyt aineisto on analysoitu sisällönanalyysin menetelmää käyttäen.
Opinnäytetyön tulosten perusteella omaishoitajien asiakasosallisuus toteutui eniten tieto-osallisuutena palvelutarpeen arvioinnissa. Haastateltavat kokivat tulleensa kuulluksi päätöksenteossa. Vuodenvaihteeseen 2023 ajoittunut sote-uudistus kuitenkin vaikeutti asiointia ja lisäsi byrokratiaa. Ympärivuorokautinen valmiudessa olo lisäsi kuormitusta. Omaishoidon vapaiden kautta kuitenkin mahdollistui lyhyitä ja pidempiä vapaajaksoja, jotka helpottivat kuormitusta. Myös muun sosiaalisen verkoston tuki ja halu hoitaa läheistään kokonaisvaltaisesti oli tärkeää. Hyvinvointialueen järjestämältä sijaishoitopaikalta toivottiin luotettavuutta, esteettömyyttä ja tutun hoitopaikan järjestymistä. Lyhyempiin tarpeisiin haastateltavat käyttivät palveluseteliä. Palveluntuottajan valinnassa tutun palvelusetelituottajan merkitys oli tärkeä. Tuttuun palveluntuottajaan syntyy luottamussuhde, ja se lisäsi turvallisuuden tunnetta sekä omaishoitajalle, että hoidettavalle.
Miesten omaishoitajuus on vähän tutkittu aihe. Jatkotutkimuksissa voisi selvittää miesomaishoitajien palveluntarpeita tarkemmin. Myös palvelumuotoilun keinoin toteutettava yksityisen palvelusetelituottajan toiminnan kehittämistyö toisi lyhytaikaiseen sijaishoitoon asiakaslähtöisen näkökulman.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata yli 65-vuotiaiden omaishoitajien kokemuksia asiakasosallisuudesta omaishoidon palveluiden suunnittelussa, sekä omaishoitajan vapaan merkityksestä kuormituksen vähentäjänä. Koska lähtökohtana on omaishoitajien kokemuksien kuvaaminen, opinnäytetyön metodologinen lähtökohta on kvalitatiivinen. Opinnäytetyöhön on haastateltu pirkanmaalaisia miesomaishoitajia. Haastateltavat on rekrytoitu pirkanmaalaisen omaishoitoyhdistyksen avoimen ryhmätoiminnan kautta. Haastattelujen perusteella syntynyt aineisto on analysoitu sisällönanalyysin menetelmää käyttäen.
Opinnäytetyön tulosten perusteella omaishoitajien asiakasosallisuus toteutui eniten tieto-osallisuutena palvelutarpeen arvioinnissa. Haastateltavat kokivat tulleensa kuulluksi päätöksenteossa. Vuodenvaihteeseen 2023 ajoittunut sote-uudistus kuitenkin vaikeutti asiointia ja lisäsi byrokratiaa. Ympärivuorokautinen valmiudessa olo lisäsi kuormitusta. Omaishoidon vapaiden kautta kuitenkin mahdollistui lyhyitä ja pidempiä vapaajaksoja, jotka helpottivat kuormitusta. Myös muun sosiaalisen verkoston tuki ja halu hoitaa läheistään kokonaisvaltaisesti oli tärkeää. Hyvinvointialueen järjestämältä sijaishoitopaikalta toivottiin luotettavuutta, esteettömyyttä ja tutun hoitopaikan järjestymistä. Lyhyempiin tarpeisiin haastateltavat käyttivät palveluseteliä. Palveluntuottajan valinnassa tutun palvelusetelituottajan merkitys oli tärkeä. Tuttuun palveluntuottajaan syntyy luottamussuhde, ja se lisäsi turvallisuuden tunnetta sekä omaishoitajalle, että hoidettavalle.
Miesten omaishoitajuus on vähän tutkittu aihe. Jatkotutkimuksissa voisi selvittää miesomaishoitajien palveluntarpeita tarkemmin. Myös palvelumuotoilun keinoin toteutettava yksityisen palvelusetelituottajan toiminnan kehittämistyö toisi lyhytaikaiseen sijaishoitoon asiakaslähtöisen näkökulman.