Erityisherkkä mediasisällön kuluttajana
Kanervavuori, Enja (2024)
Kanervavuori, Enja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060621744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060621744
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin erityisherkkyyttä mediasisältöjen kulutuksen näkökulmasta. Erityisherkkyys-termin määritelleen Elaine Aronin mukaan eritysherkkyys on synnynnäistä taipumusta aistitiedon syvälliseen käsittelyyn. Opinnäytetyön tutkimus pureutui erityisherkkien henkilöiden mediankulutuskokemuksiin ja niiden kautta muodostuneisiin itsesäätelykeinoihin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kokevatko erityisherkät henkilöt joitain mediasisältöjä syvällisemmin kuin ei erityisherkät henkilöt. Opinnäytetyössä selvitettiin myös millaiset sisällöt aiheuttavat erityisherkälle negatiivisia tuntemuksia ja millaiset positiivisia. Työn tarkoituksena oli koota sisällöntuottajille informaatiota, miten tehdä inklusiivisempaa sisältöä herkille kuluttajille.
Kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja päätutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelua. Tutkimukseen haastateltiin erityisherkkyyden asiantuntijaa ja tietokirjailijaa Hannu Sirkkilää sekä neljää kokemusasiantuntijaa. Kokemusasiantuntijat olivat Elaine Aronin kehittämän erityisherkkyystestin mukaan erityisherkkiä. Haastateltavat pidettiin tutkimuksessa anonyymeinä ja heihin viitattiin tekstissä annetuilla nimimerkeillä.
Tutkimuksen tuloksena ilmeni, että erityisherkät henkilöt kokevat joitain mediasisältöjä syvällisesti sekä henkisellä että fyysisellä tasolla. Mediasisällöt saattoivat aiheuttaa esimerkiksi eskapismia, inspiroitumista, pahaa oloa ja unettomuutta. Tutkimuksen otannan perusteella ei voitu määritellä tiettyjä piirteitä sisällössä, joka olisi osoittautunut erityisherkälle epäsopivaksi. Päinvastoin kävi ilmi, että jokaiselle erityisherkälle syviä kokemuksia aiheuttavat sisällöt ovat täysin erilaisia.
Tutkimuksen johtopäätöksenä erityisherkkien on oltava oman sietokykynsä asiantuntijoita ja kehittää tapoja suojella itseään epäsopivilta sisällöiltä. Sisällöntekijä voi halutessaan panostaa inklusiivisuuteen, mutta on mahdotonta tehdä sisältöä, joka sopisi jokaiselle kuluttajalle. Sisällöntuottajan olisi hyvä olla tietoinen siitä, millaisia vaikutuksia hänen teoksellaan voi olla isoihin ihmisryhmiin.
Kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja päätutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelua. Tutkimukseen haastateltiin erityisherkkyyden asiantuntijaa ja tietokirjailijaa Hannu Sirkkilää sekä neljää kokemusasiantuntijaa. Kokemusasiantuntijat olivat Elaine Aronin kehittämän erityisherkkyystestin mukaan erityisherkkiä. Haastateltavat pidettiin tutkimuksessa anonyymeinä ja heihin viitattiin tekstissä annetuilla nimimerkeillä.
Tutkimuksen tuloksena ilmeni, että erityisherkät henkilöt kokevat joitain mediasisältöjä syvällisesti sekä henkisellä että fyysisellä tasolla. Mediasisällöt saattoivat aiheuttaa esimerkiksi eskapismia, inspiroitumista, pahaa oloa ja unettomuutta. Tutkimuksen otannan perusteella ei voitu määritellä tiettyjä piirteitä sisällössä, joka olisi osoittautunut erityisherkälle epäsopivaksi. Päinvastoin kävi ilmi, että jokaiselle erityisherkälle syviä kokemuksia aiheuttavat sisällöt ovat täysin erilaisia.
Tutkimuksen johtopäätöksenä erityisherkkien on oltava oman sietokykynsä asiantuntijoita ja kehittää tapoja suojella itseään epäsopivilta sisällöiltä. Sisällöntekijä voi halutessaan panostaa inklusiivisuuteen, mutta on mahdotonta tehdä sisältöä, joka sopisi jokaiselle kuluttajalle. Sisällöntuottajan olisi hyvä olla tietoinen siitä, millaisia vaikutuksia hänen teoksellaan voi olla isoihin ihmisryhmiin.