Turvallisuusjohtaminen osana vesihuoltoa

Abstract

Turvallisuusjohtaminen on organisaation toimintaa tukeva prosessi, jonka tavoitteena on varmistaa toiminnan jatkuminen turvallisesti ja vaatimusten mukaisesti. Turvallisuusjohtaminen tukee organisaation strategiaa ja operatiivista toimintaa ja tulisi nähdä luonnollisena osana organisaation tavoitteita, toimintaa, taloutta ja johtamista. Turvallisuusjohtamisen osa-alueet ja toimintamallit ovat toimialasta riippumatta perusrakenteeltaan samanlaisia, mutta niitä on tarvittaessa muokattava palvelemaan kohde organisaatiota. Vesihuollon turvallisuusjohtamisen osa-alueita ovat työturvallisuus, toimitila- ja kiinteistöturvallisuus, tieto- ja kyberturvallisuus, ympäristöturvallisuus, tuotannon ja toiminnan turvallisuus sekä varautuminen ja kriisinhallinta. Tähän opinnäytetyöhön on koottu keskeisiä asioita turvallisuusjohtamisesta ja vesihuollosta, tavoitteena kehittää ympäristöturvallisuuden osa-aluetta Kuopion Vesi Oy:n Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolla.

Tämä opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka teoreettisessa viitekehyksessä tutkittiin turvallisuusjohtamisen osa-alueita ja vesihuoltoa turvallisuusjohtamisen näkökulmasta. Tieto- ja kyberturvallisuuden osa-alue rajattiin pois tästä opinnäytetyöstä, aiheen laajuuden vuoksi. Tutkimistyön perusteella valikoitui kehityskohteeksi ympäristöturvallisuuden osa-alue, koska jätevedenpuhdistamon toiminnoilla on merkittävä vaikutus tähän osa-alueeseen. Energiatehokkuutta edistämällä voi vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja siten parantaa ympäristöturvallisuutta. Jäteveden sisältämä hukkalämpö, voidaan hyödyntää lämmöntalteenoton avulla. Tutkin Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon puhdistetun jäteveden lämpöenergian potentiaalia eri vuodenaikoina, lämmöntalteenotto laitteita, mahdollisuutta siirtää tuotettu lämpöenergia kaukolämpöverkkoon ja Suomessa jo toteutettuja tai rakenteilla olevia jäteveden hukkalämpöä hyödyntäviä laitoksia.

Opinnäytetyössä havaittiin, että kehittyneiden lämmöntalteenottolaitteistojen ansiosta ja kiristyneiden ilmastotavoitteiden vuoksi, monien kaupunkien jätevesistä hyödynnetään hukkalämpö. Lehtoniemen puhdistamon jäteveden sisältämä hukkalämpö kannattaisi ottaa talteen laitokselta poistuvasta vedestä. Biologinen puhdistusprosessi vaatii toimiakseen riittävän korkean lämpötilan, mikäli lämpö otettaisiin talteen ennen puhdistusprosessia, saattaisi veden lämpö laskea liian alas, lisäksi veden sisältämät epäpuhtaudet vaikeuttaisivat lämmöntalteenottoa. Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon poistuvan jäteveden sisältämän hukkalämmön talteenoton esteeksi muodostui sopivan kohteen puuttuminen, johon syntynyt lämpöenergia voitaisiin hyödyntää. Jatkotutkimuksella voitaisiin selvittää, miten syntynyt lämpöenergia voitaisiin hyödyntää ja onko prosessissa mahdollisia muita hukkalämmön lähteitä.