Henkilöstösuunnitteluprosessin johtaminen kuntasektorilla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tärkein tavoite oli tunnistaa laadullisen tiedon hyödyntämisen esteitä henkilöstösuunnitelman laatimisessa ja henkilöstösuunnitteluprosessissa toimeksiantajaorganisaatio Oulun kaupungilla. Toissijaisena tavoitteena oli pyrkiä löytämään kehitysehdotuksia liittyen laadullisen tiedon hyödyntämiseen, mutta kehitysehdotukset eivät olleet tutkimuksen pääasiallinen tavoite eikä niihin paneuduttu haastatteluissa kovinkaan syvällisesti. Opinnäytetyön aihe valikoitui yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun kaupungin kanssa.

Tietoperusta on koottu monipuolisista ja laadukkaista lähteistä, kuten kirjallisuudesta, artikkeleista ja asiantuntijalähteistä verkossa. Työn teoriaosuus kattaa henkilöstösuunnittelun, henkilöstöjohtamisen ja laadullisen tiedon merkityksen kuntasektorin näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmä oli henkilökohtaiset haastattelut. Haastattelut valikoituivat aineistonkeruumenetelmäksi toimeksiantajan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta, joissa totesimme, että esimerkiksi kyselytutkimuksilla emme tule saamaan tarpeeksi syvällistä tietoa.

Tutkimuksen tuloksista selvisi, että keskeisimmät laadullisen tiedon hyödyntämisen esteet ovat viestintä ja kommunikaatio, organisaatiokulttuuri, henkilöstön osaaminen ja epäyhtenäiset toimintamallit. Selkein yksittäinen ja jokaisessa haastattelussa esiin noussut laadullisen tiedon hyödyntämisen este oli kommunikaation ja viestinnän puutteellisuus konsernihallinnon, hallintokuntien ja niiden osien välillä. Kehitysehdotuksia esteiden poistamiseksi nousi esiin muun muassa liittyen tietojärjestelmiin, henkilöstön osaamiseen ja toimintamalleihin sekä prosesseihin. Tutkimuksen tuloksista ja haastatteluista tuli myös ilmi selkeät erot eri hallintokuntien välillä. Haastatteluissa löydettyjen laadullisen tiedon hyödyntämisen esteiden poistaminen tai parantaminen voi olla haastavaa, sillä moni niistä liittyy aikaa vieviin ja kalliisiin prosesseihin, kuten tietojärjestelmien uusimiseen tai organisaatiokulttuurin kehittämiseen. Kehitystoimenpiteitä on kuitenkin jo alettu tekemään muun muassa tietojärjestelmien kehittämisen osalta ja tämä tutkimus antaa mahdollisuuden kehittää prosesseja entisestään.