Siperianhuskyjen lonkkanivelen liikelaajuuden mittaamisen luotettavuus goniometri-mittarilla

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää goniometri-mittarilla tehdyn siperianhuskyjen lonkkanivelen liikelaajuuden mittaamisen luotettavuutta. Luotettavuutta tarkasteltiin kahden eri mittaajan saamien tulosten välillä, sekä yhden mittaajan suorittamassa toistomittauksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella goniometri-mittarin soveltuvuutta siperianhuskyjen lonkkanivelten liikelaajuuksien mittaamiseen. Lisäksi tavoitteena oli pyrkiä kannustamaan eläinfysioterapeutin ammatissa työskenteleviä käyttämään goniometri-mittaria työssään, sillä mittarin käyttö helpottaa kuntoutumisen seuraamista. Tutkimuksen tutkimuskohteena oli 23-kappaletta eri-ikäisiä narttu ja uros siperianhusky-koiria. Kahden mittaajan välisen luotettavuuden tutkimiseksi opinnäytetyöntekijä ja toimeksiantaja mittasivat koirien lonkkanivelten liikelaajuudet goniometri-mittarilla. Toistomittausten luotettavuuden tutkimiseksi opinnäytetyöntekijä teki uusintamittaukset kaksi kuukautta myöhemmin yhteensä kymmenelle koiralle.

Goniometri-mittarin luotettavuus on todettu useissa ihmisille tehdyissä mittauksissa. Myös koirien nivelten liikelaajuuden mittaamisen luotettavuutta goniometri-mittarilla on tutkittu. Tällä tutkimuksella haluttiin kuitenkin tuoda uutta näkökulmaa goniometri-mittauksiin, sillä siperianhusky-rotu eroaa rakenteensa sekä käyttötarkoituksensa puolesta monesta muusta koirarodusta, joilla goniometri-mittauksia on tehty.

Tutkimuksessa mittauskohteeksi valikoitui lonkkanivel sen suuren koon, selkeästi palpoitavien maamerkkien sekä laajojen liikesuuntien vuoksi. Mitattaviksi liikesuunniksi valittiin vain fleksio- ja ekstensiosuunnat, johtuen käytettävissä olleista ajallisista resursseista. Tutkimuksen yhteistyökumppanina toimi Kuopion alueella työskentelevä eläinfysioterapeutti Susanna Vartiainen, jonka toimitiloissa mittaukset suoritettiin. Tutkimuksen lähtökohtana oli tutkijan oma mielenkiinto aiheeseen ja koirarotuun.

Tuloksista kävi ilmi, että kahden mittaajan väliset erot olivat suurempia kuin toistomittausten. Kahden mittaajan keskimääräiset mittauserot, riippuen nivelen liikesuunnasta, olivat alle yhdeksän (9) astetta. Puolestaan keskimääräiset erot toistomittauksissa, riippuen mitattavasta liikesuunnasta, olivat alle kuusi (6) astetta. Luotettavamman päätelmän tekemiseksi tarvitaan aiheesta kuitenkin lisää tutkimuksia. Tutkimus toimii näin ollen vain suuntaa antavana, sillä tulosten perusteella ei voida tehdä suoria johtopäätöksiä goniometri-mittarin luotettavuudesta.

The aim of this study was to find out the reliability of measuring range of motion of huskies hip joint by using a goniometer. Reliability was examined by comparing measurements taken by two measurer and repeated meas-urements taken by one measurer. In addition purpose was to encourage veterinary physiotherapists to use goni-ometer therefore it makes easier to follow rehabilitation. Target group consisted of 23 husky, varying ages and genders.

Reliability of goniometer is being proved in several measurements experimented with people. It has also been used to measure dogs’ joints. This study focused on huskies because husky-breed differs from other breeds since its conformation and purpose of use.

Hip joint was selected for measurements because it’s big size, easily palpable marks and large direction of move-ments. As directions, only flexion and extension was chosen due to lack of time. Veterinary physiotherapists Susanna Vartiainen acted as a partner in cooperation.

Results showed that average differences were bigger with two measurer, less than nine degrees. Average differences in repeated measurements were less than six degrees. This study doesn’t offer guaranteed conclusions to reliability of goniometer. To achieve absolute reliability, it would be necessary to take more measurements with bigger target group.