Itseohjautuvuus kotihoidossa : scoping-katsaus
Henriksson, Jaana (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060822358
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060822358
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysalalla Suomessa henkilöstön tarve on kasvanut ja joillakin alueilla on havaittavissa henkilöstöpulaa kotihoidossa. Buurtzorgin malli kotihoidon itseohjautuvasta organisaatiosta on innoittanut itseohjautuvuuskokeiluihin. Itseohjautuvuutta kotihoidossa on kuitenkin tutkittu vähän. Tutkimusta tarvitaan aiheesta enemmän ohjaamaan ja tukemaan uusia kokeiluja organisaatioissa sekä ohjaamaan esihenkilöitä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kotihoidon hoitajien ja kotihoitotiimien kokemia hyötyjä ja haasteita itseohjautuvuudesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa itseohjautuvuuden kokemuksia ja haasteita sekä hyödyntää niitä kotihoidon toimintaympäristössä. Opinnäytetyö toteutettiin scoping -kirjallisuuskatsauksena. Menetelmän tarkoituksena on kartoittaa ajankohtainen tieto aiheesta, jota on tutkittu vähän. Systemaattinen tiedonhaku toteutettiin seuraavissa tietokannoissa: CINAHL, Medline, ProQuest Central, Medic ja PubMed. Näiden tietokantojen lisäksi aineistoa haettiin manuaalisella tiedonhaulla. Aineisto sisälsi kahdeksan erilaista tutkimusta. Aineiston laadunarvio toteutettiin JBI;n arviointikriteeristön avulla ja niiden analyysi toteutettiin sisällönanalyysillä.
Tuloksista muodostui kolme pääluokkaa: työtyytyväisyys, autonomia ja hoitotyön laatu. Työtyytyväisyys nousi keskeisimmäksi tekijäksi itseohjautuvuudessa. Työn itsenäisyys, vapaus, vaihtelevuus sekä kokonaisvaltainen hoito lisäsivät hoitajien työtyytyväisyyttä. Haasteina koettiin negatiivinen aikapaine, työn sisältämät keskeytykset sekä stressi työssä. Vanhoihin organisaatiokulttuureihin perustuvat tietojärjestelmät saattavat muodostua esteeksi itseorganisoitumiselle.
Saatujen tulosten avulla voidaan tunnistaa tekijät, jotka edesauttavat pyrkimyksessä itseohjautuvaan tiimiorganisaatioon. Uudenlaisia tapoja kotihoitotyön organisoitumiselle tulevaisuudessa tarvitaan. Tuloksista saatua tietoa voidaan hyödyntää kotihoidon itseohjautuvuuden kehittämisessä ja käyttöönottamisessa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kotihoidon hoitajien ja kotihoitotiimien kokemia hyötyjä ja haasteita itseohjautuvuudesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa itseohjautuvuuden kokemuksia ja haasteita sekä hyödyntää niitä kotihoidon toimintaympäristössä. Opinnäytetyö toteutettiin scoping -kirjallisuuskatsauksena. Menetelmän tarkoituksena on kartoittaa ajankohtainen tieto aiheesta, jota on tutkittu vähän. Systemaattinen tiedonhaku toteutettiin seuraavissa tietokannoissa: CINAHL, Medline, ProQuest Central, Medic ja PubMed. Näiden tietokantojen lisäksi aineistoa haettiin manuaalisella tiedonhaulla. Aineisto sisälsi kahdeksan erilaista tutkimusta. Aineiston laadunarvio toteutettiin JBI;n arviointikriteeristön avulla ja niiden analyysi toteutettiin sisällönanalyysillä.
Tuloksista muodostui kolme pääluokkaa: työtyytyväisyys, autonomia ja hoitotyön laatu. Työtyytyväisyys nousi keskeisimmäksi tekijäksi itseohjautuvuudessa. Työn itsenäisyys, vapaus, vaihtelevuus sekä kokonaisvaltainen hoito lisäsivät hoitajien työtyytyväisyyttä. Haasteina koettiin negatiivinen aikapaine, työn sisältämät keskeytykset sekä stressi työssä. Vanhoihin organisaatiokulttuureihin perustuvat tietojärjestelmät saattavat muodostua esteeksi itseorganisoitumiselle.
Saatujen tulosten avulla voidaan tunnistaa tekijät, jotka edesauttavat pyrkimyksessä itseohjautuvaan tiimiorganisaatioon. Uudenlaisia tapoja kotihoitotyön organisoitumiselle tulevaisuudessa tarvitaan. Tuloksista saatua tietoa voidaan hyödyntää kotihoidon itseohjautuvuuden kehittämisessä ja käyttöönottamisessa.