Opettajan työstä palautumisen edistäminen itsensä johtamisen keinoin
Penttilä, Anne (2024)
Penttilä, Anne
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061022625
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061022625
Tiivistelmä
Opettajan työ on vaatinut viimeisten vuosien aikana yhä enemmän itsensä johtamisen taitoja työmäärän kasvaessa. Työympäristöt muuttuvat nopeasti, mikä edellyttää joustavuutta ja jatkuvaa uudistumista. Itsensä johtamisen taito on muuttuvassa työelämässä tärkeää oman jaksamisen kannalta.
Opinnäytetyö toteutettiin osana Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoimaa Kestävä aivoterveys -hanketta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia opettajien palautumista itsensä johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia itsensä johtamisen keinoja opettajilla on jo valmiiksi käytössä ja mitkä itsensä johtamisen taidot auttavat työstä palautumisessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa palautumista edistävistä tekijöistä, joihin voidaan vaikuttaa itsensä johtamisen keinoilla. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Haastatteluihin osallistui 10 opettajaa.
Opettajilla oli käytössään moninaisia itsensä johtamisen keinoja palautumisen tukemiseksi. Keinot liittyivät ajankäyttöön, valintoihin ja palkitsemiseen sekä itsetuntemukseen ja tunnetiloihin. Näitä keinoja käytettiin sekä vapaa-ajalla että työpäivän aikana. Itsensä johtamisen kehitystarpeita nousi yksilö-, työyhteisö- ja hallintotasolla.
Opettajien yksilöllisinä kehittämistarpeina nousi ajankäyttöön liittyvät itsensä johtamisen keinot ja tiedon lisääminen itsensä johtamisesta. Työyhteisötasolle kaivattiin lisää yhteistä keskustelua ja mahdollisuutta vaikuttaa ja palautumista tukeviin rakenteisiin. Esiin nostettiin elinkaarimallin huomioiminen opettajan työssä. Hallinnollisen tason kehittämistarpeet liittyivät resursseihin, joilla mahdollistettaisiin parempi itsensä johtaminen.
Tämän opinnäytetyön perusteella opettajat hyötyisivät sekä yksilöön että työyhteisöön kohdistetuista koulutuksista itsensä johtamisen keinoista. Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää yksilöllisemmän elinkaarimallin vaikutusta palautumiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin osana Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoimaa Kestävä aivoterveys -hanketta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia opettajien palautumista itsensä johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia itsensä johtamisen keinoja opettajilla on jo valmiiksi käytössä ja mitkä itsensä johtamisen taidot auttavat työstä palautumisessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa palautumista edistävistä tekijöistä, joihin voidaan vaikuttaa itsensä johtamisen keinoilla. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Haastatteluihin osallistui 10 opettajaa.
Opettajilla oli käytössään moninaisia itsensä johtamisen keinoja palautumisen tukemiseksi. Keinot liittyivät ajankäyttöön, valintoihin ja palkitsemiseen sekä itsetuntemukseen ja tunnetiloihin. Näitä keinoja käytettiin sekä vapaa-ajalla että työpäivän aikana. Itsensä johtamisen kehitystarpeita nousi yksilö-, työyhteisö- ja hallintotasolla.
Opettajien yksilöllisinä kehittämistarpeina nousi ajankäyttöön liittyvät itsensä johtamisen keinot ja tiedon lisääminen itsensä johtamisesta. Työyhteisötasolle kaivattiin lisää yhteistä keskustelua ja mahdollisuutta vaikuttaa ja palautumista tukeviin rakenteisiin. Esiin nostettiin elinkaarimallin huomioiminen opettajan työssä. Hallinnollisen tason kehittämistarpeet liittyivät resursseihin, joilla mahdollistettaisiin parempi itsensä johtaminen.
Tämän opinnäytetyön perusteella opettajat hyötyisivät sekä yksilöön että työyhteisöön kohdistetuista koulutuksista itsensä johtamisen keinoista. Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää yksilöllisemmän elinkaarimallin vaikutusta palautumiseen.