Kiinteistömuodostamislain muutokset käytännössä
Alenius, Sanna; Kanervo, Tarja (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061022697
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061022697
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä toteutetun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kiinteistörekisteriä pitävissä kunnissa tunnetaan kiinteistönmuodostamislain muutos 13.6.2018/463, joka koskee kolmiulotteista kiinteistönmuodostamista, sekä muutos 19.11.2021/989, joka koskee kirjallista toimitusmenettelyä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten hyvin kunnissa tunnetaan lakimuutokset, onko lakimuutoksien mahdollistamia menetelmiä otettu käyttöön ja onko menetelmien käyttöönottamisessa ollut haasteita. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko lakimuutoksista ollut kunnille hyötyä ja mitä konkreettisia vaikutuksia lakimuutokset ovat tuoneet kunnille.
Tutkimus toteutettiin kahdessa osassa: ensin keskityttiin lainsäädännölliseen viitekehykseen ja sen jälkeen toteutettiin kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastateltavat valittiin kymmenestä kunnasta ja kuntien valintaan perehdyttiin perusteellisesti.
Tutkimuksen mukaan kuntien kiinteistönmuodostuksen henkilöstössä ei ole vaihtuvuutta vaan työurat ovat pitkiä. Johtuen henkilöstöresursseista pienemmissä kunnissa ei seurata lakimuutoksia. Isommissa kunnissa lakimuutoksia seurataan ja jopa osallistutaan lakimuutosten valmistelutyöhön.
Tutkimuksen keskeinen tulos kolmiulotteisen kiinteistönmuodostamisen mahdollistavan lakimuutoksen osalta oli se, että suuret kunnat ovat ottaneet menetelmän käyttöön, mutta edelleenkin niissä olisi tarvetta ohjeistukselle prosessin osalta. Pienien kuntien osalta tutkimuksessa kävi ilmi se, ettei kunnilla ole varsinaista estettä menetelmän käyttöönotolle, mutta tarvetta kolmiulotteiseen kiinteistönmuodostamiseen ei ole ollut.
Tutkimuksen mukaan kohteena olevat kunnat tunsivat hyvin kirjallisen toimitusmenettelyn prosessin, mutta lakimuutoksen mahdollistamaa prosessia oli otettu hyvin vähän käyttöön. Osassa kunnista katsottiin, ettei lakimuutoksen mahdollistamasta prosessista ole kunnalle hyötyä, kun taas osassa kunnista oli otettu prosessi käyttöön ja sen käyttämiseen oltiin tyytyväisiä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten hyvin kunnissa tunnetaan lakimuutokset, onko lakimuutoksien mahdollistamia menetelmiä otettu käyttöön ja onko menetelmien käyttöönottamisessa ollut haasteita. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko lakimuutoksista ollut kunnille hyötyä ja mitä konkreettisia vaikutuksia lakimuutokset ovat tuoneet kunnille.
Tutkimus toteutettiin kahdessa osassa: ensin keskityttiin lainsäädännölliseen viitekehykseen ja sen jälkeen toteutettiin kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastateltavat valittiin kymmenestä kunnasta ja kuntien valintaan perehdyttiin perusteellisesti.
Tutkimuksen mukaan kuntien kiinteistönmuodostuksen henkilöstössä ei ole vaihtuvuutta vaan työurat ovat pitkiä. Johtuen henkilöstöresursseista pienemmissä kunnissa ei seurata lakimuutoksia. Isommissa kunnissa lakimuutoksia seurataan ja jopa osallistutaan lakimuutosten valmistelutyöhön.
Tutkimuksen keskeinen tulos kolmiulotteisen kiinteistönmuodostamisen mahdollistavan lakimuutoksen osalta oli se, että suuret kunnat ovat ottaneet menetelmän käyttöön, mutta edelleenkin niissä olisi tarvetta ohjeistukselle prosessin osalta. Pienien kuntien osalta tutkimuksessa kävi ilmi se, ettei kunnilla ole varsinaista estettä menetelmän käyttöönotolle, mutta tarvetta kolmiulotteiseen kiinteistönmuodostamiseen ei ole ollut.
Tutkimuksen mukaan kohteena olevat kunnat tunsivat hyvin kirjallisen toimitusmenettelyn prosessin, mutta lakimuutoksen mahdollistamaa prosessia oli otettu hyvin vähän käyttöön. Osassa kunnista katsottiin, ettei lakimuutoksen mahdollistamasta prosessista ole kunnalle hyötyä, kun taas osassa kunnista oli otettu prosessi käyttöön ja sen käyttämiseen oltiin tyytyväisiä.