CHC-laitoksen lämmityspuolen datan analysointi
Tynjälä, Riku (2024)
Tynjälä, Riku
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061122863
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061122863
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaajana oli startup-yritys Exocont Oy. Työn yhtenä tavoitteena oli vertailla laitoksen teorioituja toiminta-arvoja todellisissa ajotilanteissa saatuihin arvoihin ja arvioida syitä mahdollisille eroille. Toisena tavoitteena oli analysoida laitoksen suorittamia sulatuksia ja arvioida niiden vaikutusta hyötysuhteeseen. Työ suoritettiin keräämällä dataa laitoksen ajosta sen rinnalle kehitetyn tietojärjestelmän avulla. Datan pohjalta rakennettiin Excel-taulukko, jonka avulla voitiin suorittaa vertailua teoreettisten ja todellisien arvojen välillä. Samaan taulukkoon sekä kerättiin data sulatuksista että laskettiin niiden energiankulutus ja vaikutus laitoksen toimintaan.
Työn tuloksista selvisi, että laitos saavutti sille asetetut teoreettiset suorituskykyarvot 80–87-prosenttisesti. Pohdittaessa mahdollisia syitä eroille löydettiin muutama oleellinen tekijä. Suurimmat erot arvoihin selittänee häiriö ekonomaiserin toiminnassa, sillä se ei ollut päällä mittausajanjakson aikana. Selvisi myös, että laitoksen höyrystin on muuhun kokoonpanoon nähden alimitoitettu. Lämpöhäviöitä minimoimalla ja laitoksen ajoa optimoimalla voidaan parantaa hyötysuhdearvoja vielä enemmän.
Lopuksi pohdittiin, että jos kaikki komponentit toimisivat oikein ja olosuhteet olisivat kohdillaan, laitos pystyisi saavuttamaan sille asetetut teoreettiset arvot ainakin 90–98-prosenttisesti. Sulatuksien osalta saatiin selville niiden kuluttama energia ja arvioitiin niiden vaikuttavan hyötysuhteeseen 0,1 COP yksikön verran. Työn ohessa syntyi myös parannusideoita tiedonkeruujärjestelmään, sillä datan kerääminen sen avulla oli työlästä ja hidasta.
Työn tuloksista selvisi, että laitos saavutti sille asetetut teoreettiset suorituskykyarvot 80–87-prosenttisesti. Pohdittaessa mahdollisia syitä eroille löydettiin muutama oleellinen tekijä. Suurimmat erot arvoihin selittänee häiriö ekonomaiserin toiminnassa, sillä se ei ollut päällä mittausajanjakson aikana. Selvisi myös, että laitoksen höyrystin on muuhun kokoonpanoon nähden alimitoitettu. Lämpöhäviöitä minimoimalla ja laitoksen ajoa optimoimalla voidaan parantaa hyötysuhdearvoja vielä enemmän.
Lopuksi pohdittiin, että jos kaikki komponentit toimisivat oikein ja olosuhteet olisivat kohdillaan, laitos pystyisi saavuttamaan sille asetetut teoreettiset arvot ainakin 90–98-prosenttisesti. Sulatuksien osalta saatiin selville niiden kuluttama energia ja arvioitiin niiden vaikuttavan hyötysuhteeseen 0,1 COP yksikön verran. Työn ohessa syntyi myös parannusideoita tiedonkeruujärjestelmään, sillä datan kerääminen sen avulla oli työlästä ja hidasta.