Hoitajien kokemuksia hoidontarpeen arvioinnista etähoidossa : työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistaminen etäpalvelussa

Abstract

COVID-19-pandemian aikana ja jälkeen etähoitopalvelut ovat kasvaneet nopeasti. Tämä on aiheuttanut myös uusia potilasturvallisuusriskejä ja haasteita. Etäterveyspalvelujen tarjonnan lisäännyttyä etähoidon tutkimukselle, standardeille ja soveltamissäännöille on kasvavaa tarvetta. Työterveydessä on lisääntynyt etäpalveluiden tarjoaminen. Työelämän vaatimusten kasvun myötä työntekijöiden mielenterveyden haasteet ovat viime vuosina kasvaneet. Työterveydellä on Suomessa suuri merkitys työikäisten mielenterveyden haasteiden varhaisessa tunnistamisessa.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa, jota voidaan käyttää etähoitotyön ja etänä tapahtuvan hoidontarpeen arvioinnin kehittämisessä. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä etähoidosta hoitajien näkökulmasta, jota on vielä melko vähän tutkittu. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin mitä hyötyjä ja haasteita hoitajat näkevät etähoidossa. Minkälaisten asioiden hoitajat kokevat vaikuttavan etäkontakteissa tapahtuvan hoidontarpeen arvioinnin ja etähoidon onnistumiseen ja minkälaista tukea he tarvitsevat, sen onnistumiseksi. Minkälaiseksi hoitajat kokevat osaamisensa mielenterveyden haasteiden ja päihdeongelmainen tunnistamisessa.

Tulokset vahvistivat ja toivat uutta tietoa etähoidon haasteista ja hyödyistä. Etähoitajien lisäkoulutus ja alkuperehdytys on tärkeää, koska etähoito on vaativaa ja siihen tarvitaan erityisosaamista. Etähoitotyö on nopeatempoista ja usein kuormittavaa. Hoitajien työhyvinvoinnin ja hoitoprotokollien suunnittelu mahdollistaa laadukkaan etähoidon. Etähoidossa digitaalisten järjestelmien toimivuus on tärkeää ja digitaaliset apuvälineet tulisi olla käytössä. Mielenterveyden- ja päihde osaamiseen tarvitaan lisäkoulutusta. Päihteiden käyttäjien tunnistamiseksi ja hoitamiseksi olisi luotava selkeät hoitoprotokollat.

Kehittämisehdotuksina tulosten perusteella muodostettiin suosituksia etähoitoon ja hoidontarpeen arviointiin. Suosituksena on järjestää hoitajille alkuperehdytystä etähoidon erityispiirteistä ja hoidontarpeen arvioinnin teossa. Lisäkoulutusta ja päivittäistä konsultointiapua tulisi olla saatavilla. Digitaaliset järjestelmät, etähoidon apuvälineet, selkeät hoitoprotokollat ja lisäävät etähoidon sujuvuutta, luotettavuutta ja tasalaatuisuutta. Lähivastaanottomäärien lisääminen parantaa mielenterveysasiakkaan nopeaa hoitoon pääsyä.

During and after the COVID-19 pandemic, remote care services have grown more than ever, which has also caused new patient safety risks and challenges. As the supply of telehealth services grows, there is an increased need for telehealth research, -standards and application rules. With the increase in the demands of working life, the mental health challenges of workers have increased in recent years.

The goal of this study was to produce new information that can be used in the development of remote nursing work and remote care need assessment. The goal was to increase the understanding of remote care from the nurses' point of view, which has still been relatively little researched. In this thesis, it was found out what benefits and challenges nurses see in remote care. What kind of features do the nurses feel influence the success of remote care needs assessment and remote care, and what kind of support do they need to make it successful. How do nurses perceive their skills in identifying mental health challenges and substance abuse problems.

The results confirmed and brought new information about the challenges and benefits of remote care. Based on the results, recommendations for remote care and assessment of the need for care were formed as development proposals. The recommendation is to organize additional training, induction and occupational well-being support for nurses. Digital systems, telecare aids, clear treatment protocols and increasing the number of nearby receptions increase the success of remote care. Additional training is needed for mental health skills, and clear treatment protocols must be created to identify and treat substance users.