Toteutuuko työn imu? Tutkimus lähtövaihtuvuudesta ruoka- ja monipalveluyhtiössä
Mantila, Eeva (2024)
Mantila, Eeva
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061222947
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061222947
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ruoka- ja monipalveluyhtiön lähtövaihtuvuutta ja analysoida syitä tarkemmin. Ravintola-alaa vaivaa työntekijäpula, kohtaanto-ongelma ja ala tuntuu olevan palkkakuopassa. On ensiarvoisen tärkeää tunnistaa, miten saada työntekijät houkuteltua yritykseen sekä pitää ja sitouttaa ne.
Kun työssä on tarpeeksi voimavaroja, merkityksellisyyttä, haasteita ja oppimista, voi työn imua syntyä. Työntekijäkokemuksen kehittäminen on sitoutumisen työkalu yritykselle. Opinnäytetyön viitekehys käsittelee sitoutumista sekä työntekijäkokemuksen määritelmiä ja osa-alueita.
Opinnäytetyön menetelmäksi valikoitui toimintatutkimus. Opinnäytetyössä käytettiin valmiiden aineistojen analysointia tutkimusmenetelmänä. Ensin tutkittiin kahta valmista aineistoa, joita olivat työnantajakuvatutkimus ja tutkimus toimeksiantajayrityksen pitovoima- ja sitouttamistekijöistä. Tämän jälkeen analysoitiin yrityksen antaman lähtökyselyn dataa. Näiden analysointien jälkeen toteutettiin työpaja ja lopuksi tehtiin dokumenttianalyysi yrityksen työnantajakuvasta.
Tutkimuksessa selvisi, että yrityksessä on tehty vetovoimatyötä, mutta työntekijäkokemus ei täysin vastaa työnantajakuvaa. Yrityksen mielestä hyvä työntekijäkokemus on ihan tavallista arkea, hyvää ja tasapuolista johtamista, tiimien yhteistyötä, avoimuutta ja kokonaisvaltaista vastuullista otetta. Ne eivät synny itsestään vaan tarvitsevat ohjeita, yhteisiä käytänteitä ja niiden noudattamista. Työntekijät kokevat eri asioita merkitykselliseksi kuin työnantaja ja nykyiset arvot ovat enemmän työnantajalähtöisiä kuin työntekijälähtöisiä. Lisäksi kiireen tuntu voi alkaa syömään nykyisiä työntekijöiden kokemia voimavaraoja, jolloin työn imu ei toteudu. Esihenkilöt kaipaavat tasa-arvon toteutumiseksi tarkempia ohjeita ja sääntöjä, niiden helpompaa löytymistä ja parempaa viestintää. Työntekijäkokemusta voitaisiin kehittää osallistamalla enemmän työntekijöitä yrityksen päätöksentekoon esimerkiksi opinnäytetyössä toteutetulla ideointimenetelmällä, työpajalla. Tulokset eivät tarkoita, että yrityksellä olisi asiat huonosti, vaan että yrityksen organisaatiokulttuurin kehittämistyö on vielä kesken.
Kun työssä on tarpeeksi voimavaroja, merkityksellisyyttä, haasteita ja oppimista, voi työn imua syntyä. Työntekijäkokemuksen kehittäminen on sitoutumisen työkalu yritykselle. Opinnäytetyön viitekehys käsittelee sitoutumista sekä työntekijäkokemuksen määritelmiä ja osa-alueita.
Opinnäytetyön menetelmäksi valikoitui toimintatutkimus. Opinnäytetyössä käytettiin valmiiden aineistojen analysointia tutkimusmenetelmänä. Ensin tutkittiin kahta valmista aineistoa, joita olivat työnantajakuvatutkimus ja tutkimus toimeksiantajayrityksen pitovoima- ja sitouttamistekijöistä. Tämän jälkeen analysoitiin yrityksen antaman lähtökyselyn dataa. Näiden analysointien jälkeen toteutettiin työpaja ja lopuksi tehtiin dokumenttianalyysi yrityksen työnantajakuvasta.
Tutkimuksessa selvisi, että yrityksessä on tehty vetovoimatyötä, mutta työntekijäkokemus ei täysin vastaa työnantajakuvaa. Yrityksen mielestä hyvä työntekijäkokemus on ihan tavallista arkea, hyvää ja tasapuolista johtamista, tiimien yhteistyötä, avoimuutta ja kokonaisvaltaista vastuullista otetta. Ne eivät synny itsestään vaan tarvitsevat ohjeita, yhteisiä käytänteitä ja niiden noudattamista. Työntekijät kokevat eri asioita merkitykselliseksi kuin työnantaja ja nykyiset arvot ovat enemmän työnantajalähtöisiä kuin työntekijälähtöisiä. Lisäksi kiireen tuntu voi alkaa syömään nykyisiä työntekijöiden kokemia voimavaraoja, jolloin työn imu ei toteudu. Esihenkilöt kaipaavat tasa-arvon toteutumiseksi tarkempia ohjeita ja sääntöjä, niiden helpompaa löytymistä ja parempaa viestintää. Työntekijäkokemusta voitaisiin kehittää osallistamalla enemmän työntekijöitä yrityksen päätöksentekoon esimerkiksi opinnäytetyössä toteutetulla ideointimenetelmällä, työpajalla. Tulokset eivät tarkoita, että yrityksellä olisi asiat huonosti, vaan että yrityksen organisaatiokulttuurin kehittämistyö on vielä kesken.