Työhyvinvoinnin tilan selvitys ja kehittäminen muuttoliike X:ssä
Ruohola, Santeri (2014)
Ruohola, Santeri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501131224
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501131224
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kansainvälisiä muutto- ja asettumispalveluita järjestävän muuttoliike X:n työhyvinvoinnin nykyinen tila ja laatia strategiaa ja muita liike-toiminnan suuntaviivoja tukevia ehdotuksia sen kehittämiseksi. Työ ei ollut toimeksianto, vaan työn tekijän oma ehdotus kohdeorganisaatiolle.
Työn teoreettinen viitekehys koostui työhyvinvointia ja sen lähialoja, kuten johtamista ja organisaatiopsykologiaa, käsittelevästä kirjallisuudesta ja tutkimuksesta. Työssä tarkasteltiin työhyvinvointia laaja-alaisesti eri näkökulmista, mutta perehdyttiin tarkemmin Marja-Liisa Mankan luomaan Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät -malliin, jota käytettiin myös tutkimuksen runkona.
Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja työtä varten haastateltiin neljää kohdeorganisaation työntekijää. Työssä analysoitiin ensin tutkimusmateriaalia työntekijäkohtaisesti, jonka jälkeen siirryttiin käsittelemään aineistoa teemoittain ja etsimään yhtäläisyyksiä. Työhyvinvoinnin tilan kuvaamisessa käytettiin mahdollisuuksien mukaan myös kvantifiointia selkeämmän ja helpommin ymmärrettävän kuvan luomiseksi. Tutkimustulosten perusteella organisaation työhyvinvoinnin vahvuudet olivat hyvä ilmapiiri, hyvät omaa työtä koskevat vaikutusmahdollisuudet, korkea itsemääräämisen aste ja monipuoliseksi koettu työn sisältö.
Tutkimustuloksissa ilmeni myös lukuisia työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä. Eniten kehitettävää löytyi osaamisen kehittämisessä, esimiestyössä, palautekäytännöissä, tavoiteasetannassa, viestinnässä ja kansainvälisessä osallistamisessa. Näiden työhyvinvointia heikentävien epäkohtien korjaamiseksi luotiin kehitysideoita, jotka pyrittiin räätälöimään mahdollisimman hyvin kohdeorganisaation liiketoimintaa tukeviksi. Työssä ehdotettiin esimerkiksi muuttokoordinaattoreiden tavoiteasetannan vaihtamista loppuun saatetuista prosesseista asiakastyytyväisyyteen, jolloin tavoiteasetanta vastaisi paremmin organisaation perustehtävää ja muuttokoordinaattorit voisivat itse vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen.
Työn teoreettinen viitekehys koostui työhyvinvointia ja sen lähialoja, kuten johtamista ja organisaatiopsykologiaa, käsittelevästä kirjallisuudesta ja tutkimuksesta. Työssä tarkasteltiin työhyvinvointia laaja-alaisesti eri näkökulmista, mutta perehdyttiin tarkemmin Marja-Liisa Mankan luomaan Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät -malliin, jota käytettiin myös tutkimuksen runkona.
Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja työtä varten haastateltiin neljää kohdeorganisaation työntekijää. Työssä analysoitiin ensin tutkimusmateriaalia työntekijäkohtaisesti, jonka jälkeen siirryttiin käsittelemään aineistoa teemoittain ja etsimään yhtäläisyyksiä. Työhyvinvoinnin tilan kuvaamisessa käytettiin mahdollisuuksien mukaan myös kvantifiointia selkeämmän ja helpommin ymmärrettävän kuvan luomiseksi. Tutkimustulosten perusteella organisaation työhyvinvoinnin vahvuudet olivat hyvä ilmapiiri, hyvät omaa työtä koskevat vaikutusmahdollisuudet, korkea itsemääräämisen aste ja monipuoliseksi koettu työn sisältö.
Tutkimustuloksissa ilmeni myös lukuisia työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä. Eniten kehitettävää löytyi osaamisen kehittämisessä, esimiestyössä, palautekäytännöissä, tavoiteasetannassa, viestinnässä ja kansainvälisessä osallistamisessa. Näiden työhyvinvointia heikentävien epäkohtien korjaamiseksi luotiin kehitysideoita, jotka pyrittiin räätälöimään mahdollisimman hyvin kohdeorganisaation liiketoimintaa tukeviksi. Työssä ehdotettiin esimerkiksi muuttokoordinaattoreiden tavoiteasetannan vaihtamista loppuun saatetuista prosesseista asiakastyytyväisyyteen, jolloin tavoiteasetanta vastaisi paremmin organisaation perustehtävää ja muuttokoordinaattorit voisivat itse vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen.