Riittävän miehekäs meritähdeksi : teatteria ja tanssia muunsukupuolisen näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyö esittelee muunsukupuolisen kirjoittajan kokemuksia teatteriharrastuksen parissa. Työssä tuodaan esiin teatteriin ja tanssiin vaikuttavia sukupuolinormeja ja niiden vaikutusta osallistujan minä- ja kehonkuvaan. Tutkimus esittää ongelmaksi koulu- ja harrastusympäristössä tapahtuvan ohjaamisen kirjoittamattomat arvolataukset.

Tavoitteena on dokumentoida muunsukupuolisen teatterin harrastajan ja -tekijän kokemuksia esittävien taiteiden parissa ja perustella sukupuolivähemmistöjen huomioimisen tarpeellisuutta taideopetuksen ja -harrastuksen parissa. Työ tuo esiin sitä vallankäyttöä, jota sukupuolitetut kehot kokevat ja argumentoi laajemman sukupuolen moninaisuuden representoimisen ja ymmärtämisen puolesta.

Laadullinen työ nojaa teatteritutkimuksen ohella sukupuolentutkimukseen. Muunsukupuolisuus käsitteenä avataan, ja mies-naiskahtiajaon ulkopuolelle jäävien sukupuolten kirjoa esitellään. Työssä viitataan transsukupuolisten kanssa tehtyyn tanssiterapian tutkimukseen, jolla löydettiin olevan positiivisia vaikutuksia, ja perustellaan vastaavan teatteri-ilmaisun toiminnan mielekkyyttä trans- ja muunsukupuolisen identiteetin vahvistumisen kannalta.

Työssä analysoidaan liikkeellisiä suorituksia esittävän taiteen koulutusohjelman opetuksesta ja Hippaa hyvinvoinnin kanssa -esityksestä. Keskeinen löytö on kirjoittajan kokemus oman kehon sukupuolittumisesta: keho vastaakin kokemusta. Kehollisuus esityksessä, ilman ei-normatiivisen sukupuolen nimeämistä, koetaan myös voimaannuttavaksi.

This dissertation describes experiences of the gender-fluid author in an amateur theatre setting. Gender norms in theatre and dance are analyzed in this paper, as are their effect on participant’s self- and body image. The paper problematizes the unwritten ideological implications carried by direction in school and amateur theatre environments.

The purpose is to document the experiences of a gender-fluid theatre enthusiast and artist, and to argue why gender-variant minorities must be taken into consideration in art education and avocation. Questions of power and authority pertaining to gendered bodies are articulated, as are arguments for greater understanding and representation of gender diversity.

The qualitative study incorporates theatre studies and gender studies. Gender-fluidity is defined, and the spectrum of non-binary gender identities is touched upon. A case study that found positive experiences among transgender adults participating in dance therapy is referred to in this paper, and reasoning is given as to why similar drama activities would work in strengthening transgender and non-binary identities.

In this final paper, movement practiced and performed during the author’s drama studies, and in the play Playing Tag with Well-Being, is analyzed. A pivotal finding is the author’s experience of his own body’s genderedness: the body matches the experience. Embodiment in performance, without defining nonconforming gender identity, is also found to be empowering.