Nepsylapsiperhe hammashoidossa : haastattelututkimus neuroepätyypillisten lasten perheiden kokemuksista suun terveydenhuollossa

Abstract

Opinnäytetyömme aiheena on lasten neuromoninaisuuden vaikutukset suun terveydenhoitoon ja neuroepätyypillisten lasten perheiden kokemukset hammashoidon asiakkaana olemisesta.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin yksilöhaastattelua. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta neuroepätyypillisesti kehittyneen 7–16-vuotiaan lapsen vanhempaa. Otantamenetelmänä käytettiin harkinnanvaraista näytettä. Haastateltavat rekrytoitiin neuroepätyypillisten lasten vanhemmille tarkoitetusta sosiaalisen median vertaistukiryhmästä. Haastatteluista kerätty aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin keinoin.

Keskeisenä tuloksena on, että lasten neuroepätyypillisyys asettaa haasteita sekä suun terveyden omahoitoon että vastaanotolla tapahtuvaan suun hoitoon. Haasteita aiheuttavat erityisesti lasten aistisäätelyn, kommunikaation ja ko-operaation vaikeudet. Hammashoitopelko on tulosten mukaan yleistä neuroepätyypillisillä lapsilla. Neuroepätyypillisten lasten perheillä on hyvin vaihtelevia kokemuksia suun terveydenhuollon asiakkuudesta. Perheiden mukaan hammashoitohenkilökunnan tiedolla neuroepätyypillisyydestä sekä suhtautumisella lapsen haasteisiin on suuri vaikutus siihen, millaiseksi hammashoitokokemus muodostuu. Perheet kaipaavat suun terveydenhuollon ammattilaisilta kohdistetumpaa tukea neuroepätyypillisen lapsen suun omahoidon toteuttamiseen.

Johtopäätöksemme on, että suun terveydenhuollon ammattilaisille tulisi tarjota lisää koulutusta neuromoninaisuudesta. Tiiviimpi yhteistyö suun terveydenhuollon ammattilaisten, neuropsykiatrian asiantuntijoiden sekä neuromoninaisten potilaiden välillä edistäisi tämän potilasryhmän suun terveyttä.

The topic of our thesis is the effects of children’s neuropsychiatric disorders on oral health care and the experiences of neurodivergent children and their families in oral health care.

Our thesis was carried out as qualitative research. The chosen method for data collection was interviewing. We interviewed six parents of neurodivergent children aged 7-16. Our chosen sampling method was purposive sampling. The interviewees were recruited from an online support group for parents of neurodivergent children. The data collected was analyzed using an inductive approach.

Our results show that there are many challenges in oral health care of neurodiverse children. The challenges can be seen both at home while performing oral hygiene and in the dental office setting. These challenges are mostly caused by the children having issues in sensory processing, communication problems and a lack of co-operation. In our sample it was common for neurodiverse children to have a fear of dental care. The parents of neurodiverse children expressed varied experiences in dental care. According to our results, there is a lack of knowledge within dental care professionals about neurodiverse children. The attitudes of dental professionals towards neurodiverse children had a huge impact on the dental care experience. The parents also expressed a need for a more neurodiversity informed oral hygiene education from the dental team.

It is our conclusion that dental care professionals need to be more educated on the subject of neurodiversity. We recommend a closer collaboration between professionals in both the fields of neurodiversity and dentistry. Also, we believe the neurodiverse patients themselves should be included in developing the oral health system. As a result, the oral health of this patient group could be improved.