Hyvä latenssivaihe kotona : raskaana olevan turvallisuuden tunteeseen ja tiedontarpeeseen vaikuttavat tekijät – integroitu kirjallisuuskatsaus

Abstract

Synnytyksen käynnistyminen koetaan yksilöllisesti. Raskaana olevilla voi raskauden aikaisesta valmentautumisesta huolimatta olla epäselvyyttä käynnistyvän synnytyksen merkeistä ja he tunnistavat itsessään riittämättömän valmistautumisen ja tiedon puutteen synnytykseen liittyen. Synnytyksen käynnistymisen tunnistamisen haasteiden vuoksi synnyttäjät saapuvat yhä useammin sairaalaan varhaisessa vaiheessa synnytystä. Tutkimusten mukaan synnytyksen oikea-aikainen sairaalaan saapuminen vähentää synnytyksen kulkuun puuttumisen todennäköisyyttä.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, mitkä tekijät vaikuttavat raskaana olevien turvallisuuden tunteen muodostumiseen synnytyksen käynnistyessä ja millaista tietoa synnyttäjät kaipaavat latenssivaiheessa kotona pärjäämiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa palvelujärjestelmien, kuten raskaana oleville suunnattujen palveluiden ja synnytysvalmennuksien, kehittämiseen. Lisäksi tietoa voidaan hyödyntää terveydenhuollon henkilökunnan ja alan opiskelijoiden koulutuksissa.

Opinnäytetyö toteutettiin integoivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto kerättiin Cinahl-, Medlilne-, ProQuest-, PubMed- ja Science Direct-tietokannoista. Aineiston valinnassa käytettiin ennalta asetettuja sisään- ja poissulkukriteerejä ja aineistohaku kohdennettiin vuosina 2013–2023 julkaistuihin alkuperäistutkimuksiin. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valitut tutkimukset arvioitiin Joanna Briggs instituutin laadunarviointikriteereitä hyödyntäen. Lopulliseen aineistoon valikoitui 11 alkuperäistutkimusta. Aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tulosten mukaan naisten turvallisuuden tunnetta synnytyksen käynnistyessä edistää terveydenhuollon ammattilaisilta ja läheisiltä saatu tuki, luottamus henkilökuntaan ja yksilöllisyyden huomioimisen kokemus. Synnytykseen valmistautuneisuus oli merkittävä tekijä turvallisuuden tunteen muodostumisen kannalta. Kokemukset ympäristön turvallisuudesta olivat yksilöllisiä. Turvallisuuden tunnetta heikensivät sairaalaan siirtymiseen ja henkilöstöön liittyvät huolet sekä latenssivaiheessa pärjäämiseen ja hyvinvointiin liittyvät huolet ja haasteet. Saadun tiedon haluttiin olevan oikea-aikaista, laadukasta ja luotettavaa.

Johtopäätöksenä synnytysvalmennuksiin ja tarjottavan tiedon laatuun panostamalla voitaisiin vaikuttaa raskaana olevien turvallisuuden tunteen muodostumiseen synnytyksen käynnistyessä. Raskaana olevat tarvitsevat terveydenhuollon henkilökunnan ja läheisten tukea läpi synnytyksen. Synnytyssairaalan tarjoaman tuen ja palveluiden tulisi olla helposti saatavilla. Jatkossa olisi hyvä tutkia, millaisia palveluita raskaana oleville tulisi tarjota latenssivaiheessa pärjäämiseksi ja kuinka kehittää latenssivaiheen hoitoa raskaana olevien tarpeita vastaaviksi.

The labor onset is experienced individually. Pregnant women may be unsure about the symptoms of labor despite preparing for it during pregnancy. They recognize insufficient preparation and lack of knowledge in themselves regarding the labor. Pregnant women usually arrive to the hospital in early labor due to the challenges of recognizing the onset of labor and active stage of labor. According to studies, timely arrival at the hospital in the active phase of labor is known to reduce the likelihood of intervention during labor.

The purpose of this thesis was to use an integrative literature review to describe which factors effect to pregnant women’s feeling of security in the onset of labor and what kind of information they need to cope at home in latent phase of labor. The objective of this thesis was to provide information for the development of services aimed to pregnant women and childbirth education. The information can also be utilized in educating healthcare personnel and students.

Data was collected from Cinahl, Medline, ProQuest Central and Science Direct databases. Inclusion and exclusion criteria were used in choosing the articles. The research articles chosen for the integrative literature review were published between years 2013–2023 and the quality of the selected research articles was assessed by using Joanna Briggs Institute Critical Appraisal Tools. 11 original research articles were chosen for the integrative literature review. The data was analyzed using the inductive content analysis.

According to the results of this thesis pregnant women’s sense of security during the onset of labor is enhanced by support from healthcare professionals and family, trust in the staff and experience of being noticed and treated as an individual. Being prepared for the childbirth was a significant factor in forming of feeling of security. The experiences of environmental safety were individualized. The feeling of safety was lowered by concerns related to transferring to the to the hospital and worries about the hospital staff. Concerns and challenges related to coping and well-being during the latent phase reduced the sense of security. The information received was desired to be high-quality, reliable and to be given at right time.

In conclusion, it would be possible to affect to development of sense of security of pregnant women at the onset of labor by investing to antenatal classes and to the quality of the information given to the pregnant women. Pregnant women need the support offered by healthcare professionals and family throughout the labor. The support and services provided by the maternity hospital should be easily accessible. Further research is needed to study what kind of services should be offered to support pregnant women in latent phase and how to develop care given in early labor to meet the needs of pregnant women.