Projektin kannattavuuslaskenta
Kurki, Markus (2024)
Kurki, Markus
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061323268
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061323268
Tiivistelmä
Projektin kannattavuuslaskenta tehtiin yritykselle X ja sen aihe nousi esille syksyllä 2022 ensimmäistä laatuaan olevan isohkon putkistoprojektin päätyttyä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää projektin toteutuneet kustannukset ja kartoittaa parannuskohteita, jotka heikensivät kannattavuutta, sekä tunnistaa tekijöitä, jotka voisivat nostaa vastaavien projektien kannattavuutta tulevaisuudessa.
Kustannusten tarkastelussa käytettiin SAP-tietokannasta saatuja Excel-tiedostoja, jotka jaettiin pääkategorioihin ja lisäkategorioihin, jotta putkistoprojektin kustannuksia voitiin tarkastella yksityiskohtaisemmin. Tämän avulla saatiin laskettua putkistotarjouksessa käytetyn yksikköhinnan rinnalle todellinen yksikköhinta ja siihen liittyvät työtunnit. Näiden tietojen avulla voidaan jatkossa luoda tarkempia urakkatarjouksia, tunnistaa mahdollisia parannus- ja säästökohteita.
Tulosten perusteella havaittiin, että yksikköhinnalla on merkittävin vaikutus projektin tarjouslaskennassa. Projektin todellinen yksikköhinta oli suurempi kuin alun perin tarjouksessa ollut yksikköhinta, mikä vaikutti suoraan yrityksen tuottoon negatiivisesti. Tämä korosti tarvetta tarkastella tarkemmin tarjouslaskennan prosessia ja varmistaa, että käytetyt yksikköhinnat ovat realistisia ja heijastavat todellisia kustannuksia, jotta projektien taloudellinen suorituskyky ja yrityksen kannattavuus voidaan optimoida.
Tarkastelussa kustannukset jaettiin noin 20 kategoriaan. Tärkeimpänä kohteena olivat suurimmat kustannukset ja kustannuskokonaisuudet, erityisesti yksikköhinta ja sen osatekijät. Keskeisiä kustannuseriä olivat muun muassa T10-tunnit, TT-komennuskulut sekä telineiden ja eristysten kustannukset. Pienempiin kustannuseriin, joiden osuus kokonaiskustannuksista oli alle 5%, ei tarvinnut analysoida tarkemmin, vaan ne voitiin käsitellä yleisellä tasolla.
Yksikköhintaan kuulumattomien kategorioiden erittelyssä havaittiin kokonaiskustannuksien koostuvan suurimmaksi osaksi työtunneista. Tehokkuus työtunneissa on siten keskeistä kustannuksien hallinnassa ja projektien optimoinnissa. Tuloksena saatiin todellisia kuluja vastaava yksikköhinta ja mahdollisia parannus- ja optimointikohteita tulevia projekteja varten.
Kustannusten tarkastelussa käytettiin SAP-tietokannasta saatuja Excel-tiedostoja, jotka jaettiin pääkategorioihin ja lisäkategorioihin, jotta putkistoprojektin kustannuksia voitiin tarkastella yksityiskohtaisemmin. Tämän avulla saatiin laskettua putkistotarjouksessa käytetyn yksikköhinnan rinnalle todellinen yksikköhinta ja siihen liittyvät työtunnit. Näiden tietojen avulla voidaan jatkossa luoda tarkempia urakkatarjouksia, tunnistaa mahdollisia parannus- ja säästökohteita.
Tulosten perusteella havaittiin, että yksikköhinnalla on merkittävin vaikutus projektin tarjouslaskennassa. Projektin todellinen yksikköhinta oli suurempi kuin alun perin tarjouksessa ollut yksikköhinta, mikä vaikutti suoraan yrityksen tuottoon negatiivisesti. Tämä korosti tarvetta tarkastella tarkemmin tarjouslaskennan prosessia ja varmistaa, että käytetyt yksikköhinnat ovat realistisia ja heijastavat todellisia kustannuksia, jotta projektien taloudellinen suorituskyky ja yrityksen kannattavuus voidaan optimoida.
Tarkastelussa kustannukset jaettiin noin 20 kategoriaan. Tärkeimpänä kohteena olivat suurimmat kustannukset ja kustannuskokonaisuudet, erityisesti yksikköhinta ja sen osatekijät. Keskeisiä kustannuseriä olivat muun muassa T10-tunnit, TT-komennuskulut sekä telineiden ja eristysten kustannukset. Pienempiin kustannuseriin, joiden osuus kokonaiskustannuksista oli alle 5%, ei tarvinnut analysoida tarkemmin, vaan ne voitiin käsitellä yleisellä tasolla.
Yksikköhintaan kuulumattomien kategorioiden erittelyssä havaittiin kokonaiskustannuksien koostuvan suurimmaksi osaksi työtunneista. Tehokkuus työtunneissa on siten keskeistä kustannuksien hallinnassa ja projektien optimoinnissa. Tuloksena saatiin todellisia kuluja vastaava yksikköhinta ja mahdollisia parannus- ja optimointikohteita tulevia projekteja varten.