Muutos on mahdollisuus? Yrittäjien kokemuksia sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta
Matilainen, Anne (2024)
Matilainen, Anne
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061623460
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061623460
Tiivistelmä
Vuoden 2023 alussa toteutetussa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa palvelujen järjestämisvastuu siirtyi itsehallinnollisille hyvinvointialueille. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mistä asioista pohjoissavolaisille sosiaali- ja terveysalan mikro, pienille ja keskisuurille yrityksille oli ollut hyötyä muutoksessa. Lisäksi tavoitteena oli löytää konkreettisia kehittämiskohteita ja ideoita alan yrittäjyyden tukemiseksi tulevaisuudessa. Työn tilaaja oli Savon Yrittäjät r.y.
Tutkimusaineisto koostui yrittäjille toteutetusta lomakekyselystä sekä yritysasiantuntijoiden haastatteluista. Kvalitatiivisten tulosten analysoinnissa käytettiin luokittelua ja teemoittelua sekä sanastoanalyysiä laskemalla, kuinka monta kertaa sana toistui haastattelujen aikana. Kvantitatiivisten kysymysten tuloksia tarkasteltiin numeraalisten tulosten pohjalta: vastaajamäärä, prosenttiosuudet, keskiarvo ja mediaani.
Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella uudistuksella ei ollut suurta merkitystä yritysten asiakas- ja henkilöstömääriin, liiketoimintaan, palveluvalikoimaan, kannattavuuteen tai toiminta-alueeseen. Palvelutuotannon sujuvuuteen uudistus oli vaikuttanut kielteisesti: lisääntyneet vaatimukset, tiedon puute ja sekavat ohjeet olivat hankaloittaneet yritysten toimintaa. Kehittämiskohteita ja ideoita löytyi kahdeksan, joiden pohjalta yrittäjyyttä tukevia toimintamalleja on mahdollista lähteä kehittämään. Jatkotutkimustarpeiksi esitettiin eri toimialoille omia tutkimuksia, joiden avulla saataisiin tarkempia kuva yritysten tilanteesta muutoksen jatkuessa. Lisäksi jatkotutkimustarpeiksi ehdotettiin kehittämiskohteiden käytännön toteutuksen vaikuttavuuden arviointia.
Tutkimusaineisto koostui yrittäjille toteutetusta lomakekyselystä sekä yritysasiantuntijoiden haastatteluista. Kvalitatiivisten tulosten analysoinnissa käytettiin luokittelua ja teemoittelua sekä sanastoanalyysiä laskemalla, kuinka monta kertaa sana toistui haastattelujen aikana. Kvantitatiivisten kysymysten tuloksia tarkasteltiin numeraalisten tulosten pohjalta: vastaajamäärä, prosenttiosuudet, keskiarvo ja mediaani.
Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella uudistuksella ei ollut suurta merkitystä yritysten asiakas- ja henkilöstömääriin, liiketoimintaan, palveluvalikoimaan, kannattavuuteen tai toiminta-alueeseen. Palvelutuotannon sujuvuuteen uudistus oli vaikuttanut kielteisesti: lisääntyneet vaatimukset, tiedon puute ja sekavat ohjeet olivat hankaloittaneet yritysten toimintaa. Kehittämiskohteita ja ideoita löytyi kahdeksan, joiden pohjalta yrittäjyyttä tukevia toimintamalleja on mahdollista lähteä kehittämään. Jatkotutkimustarpeiksi esitettiin eri toimialoille omia tutkimuksia, joiden avulla saataisiin tarkempia kuva yritysten tilanteesta muutoksen jatkuessa. Lisäksi jatkotutkimustarpeiksi ehdotettiin kehittämiskohteiden käytännön toteutuksen vaikuttavuuden arviointia.