Kontio-pientalorakenteiden ääneneristävyyksien ja palonkestävyyksien määrittely

Abstract

Rakennuslupavaiheessa kaivataan yhä useammin tietoa rakenteiden paloteknisistä ja akustisista ominaisuuksista. Opinnäytetyön tavoitteena oli määritellä Kontiotuote Oy:n pientalorakenteille niiden palonkestävyyden ja ääneneristävyyden ominaisuudet. Palonkestävyyden ominaisuuksiin kuului rakenteiden kantavuuden ja osastoivuuden luokitukset sekä rakenteessa käytettyjen rakennusosien tarvike- ja pintaluokat. Ääneneristävyyden ominaisuuksiin kuului ulkoseinärakenteiden ja yläpohjarakenteiden ilmaääneneristävyyksien määrittely sekä osastoivien väliseinärakenteiden äänitasoerolukujen määrittely.

Työn alussa tutustuttiin rakennusakustiikan ja rakenteiden paloturvallisuuden teoriaan sekä pientalon ääneneristävyyttä ja palonkestävyyttä koskeviin viranomaismääräyksiin. Rakenteiden ääneneristävyyksien määrittelyä varten tutkittiin rakenteiden ja rakennusosien ilmaääneneristävyyksien laskentaan esitettyjä teorioita ja laskentamalleja.

Rakenteiden kantavuuden ja osastoivuuden arvot määriteltiin eurooppalaisiin suunnittelustandardeihin perustuvilla laskentaohjelmilla ja rakenteiden rakennusosien tarvike- ja pintaluokat määriteltiin ohjekirjojen ja tuotevalmistajien ilmoittamien tietojen mukaan. Ulkoseinä ja yläpohjarakenteiden ilmaääneneristävyydet määriteltiin laskennallisesti yksinkertaisen levyn ja kaksinkertaisen levyrakenteen laskentamalleja soveltaen. Osastoivien väliseinärakenteiden äänitasoeroluvut määriteltiin tuotevalmistajien rakenteiden ja rakennusosien ilmoitettujen ominaisuuksien mukaan.

Rakenteille saatiin määriteltyä niiden palotekniset ominaisuudet hyvällä tarkkuudella standardiin perustuvien laskentaohjelmien sekä ohjekirjojen ja tuotevalmistajien antamien tietojen perusteella. Rakenteiden ilmaääneneristävyyksistä saatiin työssä käytetyllä laskentamallilla laskettua ja esitettyä arviot rakenteiden todellisista ilmaääneneristävyyksistä. Käytetyn laskentamallin tarkkuus olisi jatkossa hyvä varmistaa vertaamalla tuloksia laboratoriomittauksista saatuihin tuloksiin, jolloin laskentamallin pohjalta olisi mahdollista kehitellä laskentaohjelma manuaalisen laskennan nopeuttamiseksi.