Vuonna 1973 rakennetun omakotitalon kuntotutkimus ja alapohjarakenteen kosteusteknisen toimivuuden tutkiminen
Ruokamo, Valtteri (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061723569
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061723569
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä kuntotutkimuksen vaiheisiin ja tuoda havainnot sekä tutkimustulokset selkeästi esille. Opinnäytetyössä tutkittiin lisäksi alapohjarakenteen kos-teusteknistä toimivuutta diffuusion avulla. Tutkimuksen kohteena oli vuonna 1973 rakennettu puurunkoinen omakotitalo.
Kuntotutkimuksen alussa käytiin huolellisesti läpi kohteen lähtötiedot. Kun lähtötietoihin oli tutustuttu huolellisesti, suoritettiin kuntotutkimus, jossa selvitettiin rakennuksen rakenteet ja niiden kunto. Kuntotutkimuksesta laadittiin tilaajalle raportti, johon kirjattiin havainnot sekä toimenpide-suositukset. Raportissa esitettyjä korjausehdotuksia voidaan käyttää korjaussuunnittelussa lähtötietoina. Tutkimusraportti ei ole julkinen asiakirja, joten sitä ei ole liitetty opinnäytetyöhön.
Kuntotutkimuksella saatiin selvitettyä pääsääntöisesti käytetyt rakennustavat sekä rakenteiden kunto. Tutkimuksissa löydettiin vanhoja ja heikkokuntoisia rakenteita. Rakennuksessa havaittiin olevan laajalti alkuperäisiä rakenteita sekä nykyisin riskirakenteiksi luokiteltavia rakenteita. Kuntotutkimuksien yhteydessä todettiin, ettei käytetty rakennustapa ole alkuperäisten rakennussuunnitelmien mukainen kaikkien rakenteiden osalta.
Opinnäytetyössä todettiin, että mikäli rakennus aiotaan ottaa tulevaisuudessa uudelleen asuinkäyttöön, tulee siihen tehdä isoja korjaustöitä. Rakennuksen kuntoon ei ollut yksittäistä isoa tekijää, vaan vauriot ovat syntyneet monesta eri syystä. Rakennuksessa havaittiin aistinvaraisin tutkimuksin mikrobikasvustoja rakennuksen sisäpinnalla. Tätä pidetään toimenpiderajan ylityksenä, ja korjaustoimiin tulisi ryhtyä rakennuksen asuttavuuden parantamiseksi.
Kuntotutkimuksen alussa käytiin huolellisesti läpi kohteen lähtötiedot. Kun lähtötietoihin oli tutustuttu huolellisesti, suoritettiin kuntotutkimus, jossa selvitettiin rakennuksen rakenteet ja niiden kunto. Kuntotutkimuksesta laadittiin tilaajalle raportti, johon kirjattiin havainnot sekä toimenpide-suositukset. Raportissa esitettyjä korjausehdotuksia voidaan käyttää korjaussuunnittelussa lähtötietoina. Tutkimusraportti ei ole julkinen asiakirja, joten sitä ei ole liitetty opinnäytetyöhön.
Kuntotutkimuksella saatiin selvitettyä pääsääntöisesti käytetyt rakennustavat sekä rakenteiden kunto. Tutkimuksissa löydettiin vanhoja ja heikkokuntoisia rakenteita. Rakennuksessa havaittiin olevan laajalti alkuperäisiä rakenteita sekä nykyisin riskirakenteiksi luokiteltavia rakenteita. Kuntotutkimuksien yhteydessä todettiin, ettei käytetty rakennustapa ole alkuperäisten rakennussuunnitelmien mukainen kaikkien rakenteiden osalta.
Opinnäytetyössä todettiin, että mikäli rakennus aiotaan ottaa tulevaisuudessa uudelleen asuinkäyttöön, tulee siihen tehdä isoja korjaustöitä. Rakennuksen kuntoon ei ollut yksittäistä isoa tekijää, vaan vauriot ovat syntyneet monesta eri syystä. Rakennuksessa havaittiin aistinvaraisin tutkimuksin mikrobikasvustoja rakennuksen sisäpinnalla. Tätä pidetään toimenpiderajan ylityksenä, ja korjaustoimiin tulisi ryhtyä rakennuksen asuttavuuden parantamiseksi.