Maankäytölliset ristiriidat kaivostoiminnassa ja luonnonsuojelussa
Ilvonen, Suvi (2024)
Ilvonen, Suvi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024080324069
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024080324069
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella kaivosteollisuuden ja luonnonsuojelun välisiä maankäytöllisiä ristiriitoja. Työn tarkoituksena oli luoda yleiskuva tämän hetken kaivosteollisuudesta Suomessa ja nostaa esiin esimerkkejä maankäytön ristiriitatilanteista kaivostoiminnan elinkaaren eri vaiheissa.
Työ jakautui neljään osaan kaivostoiminnan elinkaaren vaiheiden mukaan. Ensimmäisenä selvitettiin luonnonsuojelualueiden ja malminetsintälupahakemusten aluevarauksien päällekkäisyyksiä paikkatietoanalyysin avulla. Tämän lisäksi tuotiin esille kansalaisaktivismin toimintaa ja tavoitteita tietoisuuden lisäämisestä kaivostoiminnasta ja malminetsinnästä. Seuraavassa vaiheessa tutustuttiin Sakatin kaivoshankkeeseen Viiankiaavan soidensuojelualueella sekä hankkeen osana laadittuun ympäristövaikutusten arviointiin. Kolmantena esimerkkinä tarkasteltiin Kevitsan kaivoksen vuosia jatkunutta metallien suotumista lähialueiden pinta- ja pohjavesiin. Työn viimeisenä esimerkkinä tuotiin esille suljetun Särkiniemen kaivosalueen tilannetta, jossa alueen ympäristön kunnostaminen on siirtynyt valtion vastuulle.
Opinnäytetyössä tehdyssä tarkastelussa huomattiin, että malmipotentiaalisilla alueilla on maankäytön vastakkainasettelua kaivostoiminnan ja luonnonsuojelun välillä. Päällekkäisyystarkastelun perusteella kävi ilmi, että malminetsintälupahakemuksia on hyväksytty luonnonsuojelualueille ja useita hakemuksia on vireillä. Tapausesimerkit nostivat esille, että kaivostoiminnalla voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia sen jokaisessa elinkaaren vaiheessa ja että nämä vaikutukset aiheuttavat huolta kansalaisissa.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin yleiskatsaus Suomen kaivosteollisuudesta ja luonnonsuojelun kanssa ristiriidassa olevista alueista. Työ tarjosi lisäksi tietoa luonnonsuojelun asettamista rajoitteista ja lupamenettelyistä kaivoshankkeissa.
Työ jakautui neljään osaan kaivostoiminnan elinkaaren vaiheiden mukaan. Ensimmäisenä selvitettiin luonnonsuojelualueiden ja malminetsintälupahakemusten aluevarauksien päällekkäisyyksiä paikkatietoanalyysin avulla. Tämän lisäksi tuotiin esille kansalaisaktivismin toimintaa ja tavoitteita tietoisuuden lisäämisestä kaivostoiminnasta ja malminetsinnästä. Seuraavassa vaiheessa tutustuttiin Sakatin kaivoshankkeeseen Viiankiaavan soidensuojelualueella sekä hankkeen osana laadittuun ympäristövaikutusten arviointiin. Kolmantena esimerkkinä tarkasteltiin Kevitsan kaivoksen vuosia jatkunutta metallien suotumista lähialueiden pinta- ja pohjavesiin. Työn viimeisenä esimerkkinä tuotiin esille suljetun Särkiniemen kaivosalueen tilannetta, jossa alueen ympäristön kunnostaminen on siirtynyt valtion vastuulle.
Opinnäytetyössä tehdyssä tarkastelussa huomattiin, että malmipotentiaalisilla alueilla on maankäytön vastakkainasettelua kaivostoiminnan ja luonnonsuojelun välillä. Päällekkäisyystarkastelun perusteella kävi ilmi, että malminetsintälupahakemuksia on hyväksytty luonnonsuojelualueille ja useita hakemuksia on vireillä. Tapausesimerkit nostivat esille, että kaivostoiminnalla voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia sen jokaisessa elinkaaren vaiheessa ja että nämä vaikutukset aiheuttavat huolta kansalaisissa.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin yleiskatsaus Suomen kaivosteollisuudesta ja luonnonsuojelun kanssa ristiriidassa olevista alueista. Työ tarjosi lisäksi tietoa luonnonsuojelun asettamista rajoitteista ja lupamenettelyistä kaivoshankkeissa.