AVH-kuntoutujan kuntoutuspolku fysioterapian näkökulmasta
Määttä, Mari; Pelttari, Kaarina (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024081324142
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024081324142
Tiivistelmä
Aivoverenkiertohäiriö on merkittävä vammaisuutta ja työkyvyttömyyttä aiheuttava, sekä kansantaloudellisesti huomattavia kustannuksia aiheuttava sairaus. Sen vaikutukset voivat olla peruuttamattomia yksilölle ja hänen läheisilleen. AVH-kuntoutujan kuntoutuksella, ammattilaisilla ja yhteiskuntaan integroitumisen mahdollisuuksilla on merkittävä rooli yksilön elämänlaadun parantumisessa ja kustannuksissa.
Kuvailevan kirjallisuuskatsauksemme tarkoituksena on kuvata eri puolilla maailmaa kehitettyjä AVH-kuntoutukseen liittyviä kuntoutuspolkumalleja ja toteutuneita kuntoutuspolkuja. Tutkimuksessamme keräsimme aineistoa Oulun ammattikorkeakoulun tietokannoista. Haut teimme Ebscosta ja Medicistä. Karsinnan jälkeen katsaukseemme sisällytettiin 9 tutkimusta, joista 4 käsitteli AVH-kuntoutukseen liittyviä työkaluja tai malleja, 4 olemassa olevia kuntoutuspolkuja tai niiden osia ja yksi ihanteellisen kuntoutuspolun mallia.
Kuntoutuspolku alkoi lähes aina aivohalvauksen hoitoon keskittyneestä yksiköstä. AVH:n vaikeustasosta riippuen polku kulki akuuttivaiheen jälkeen joko kotiin tai laitoshoitoon. Laitoshoidosta eri kuntoutuspoluilla oli erilaisia variaatioita ja niiden kestot vaihtelivat kuntoutuspolusta ja mallista riippuen. Osassa tutkimuksista oli kiinnitetty erityistä huomiota alkuvaiheen arviointiin ja varhaisen kuntoutussuunnitelman tekemiseen, osa tutkimuksista painottui enemmän subakuutin vaiheen kuntoutukseen. Monille tutkimuksille oli yhteistä varhaisen tuetun kotiutuksen ja yhteisökuntoutusvaiheen sisältyminen kuntoutuspolkuun. Ihanteellisen kuntoutuspolun mallissa esitettiin erilaisia ratkaisuja mahdollisimman nopean hoitoon pääsyn varmistamiseksi ja haastaville maantieteellisille alueille hoidon takaamiseksi. Moniammatillisen tiimityön merkitys korostui lähes kaikissa tutkimuksissa. Lievien aivohalvausten kuntoutukseen, siirtymävaiheiden haasteisiin ja yhteiskuntaan uudelleen integroitumiseen liittyviä kysymyksiä pohdittiin useammassa tutkimuksessa.
Vaikuttaa siltä, että maailmanlaajuisesti on samanlaista tietämystä ja samantyylisiä suosituksia AVH-kuntoutujan hoidosta ja kuntoutuksesta. Useammassa tutkimuksissamme tuli kuitenkin esille, että suositusten mukaisessa kuntoutuksen toteuttamisessa on puutteita ja haasteita. Lisätutkimuksia tarvittaisiinkin eri kuntoutuspolkujen toteutuksesta, kustannustehokkuudesta ja vaikuttavuudesta. Stroke is among the biggest reasons causing disability worldwide and it is causing large costs. The effects of stroke can be irreversible to an individual and their families. Rehabilitation, professionals, and integration back to society have significant meaning in individual’s quality of life and cost control.
The purpose of our literature review is to describe the different rehabilitation pathways developed around the globe and existing pathways as well. We searched information from the databases of Oulu university of Applied Science. We performed literature search from Ebsco and Medic. Eventually we chose nine articles for our review.
In our literature, rehabilitation pathway started almost always from a stroke unit. Depending on the severity of stroke, the path led either home or to inpatient rehabilitation. Some of the research papers focused more on acute care, while some more on subacute care. Main things popping out from the literature were challenges in transition care, early supported discharge, community rehabilitation, and multidisciplinary approach of care. In the description of optimal rehabilitation pathway, they presented means for rapid access to treatment, and ways to provide quality care in periferia. Integration back to society was brought up in several research papers.
It appears there are similar views and recommendations of stroke rehabilitation around the globe. However, it was apparent according to our literature that there are challenges within rehabilitation, partly it is also lacking. More studies would be needed in the execution, cost control and efficacy of different rehabilitation pathways.
Kuvailevan kirjallisuuskatsauksemme tarkoituksena on kuvata eri puolilla maailmaa kehitettyjä AVH-kuntoutukseen liittyviä kuntoutuspolkumalleja ja toteutuneita kuntoutuspolkuja. Tutkimuksessamme keräsimme aineistoa Oulun ammattikorkeakoulun tietokannoista. Haut teimme Ebscosta ja Medicistä. Karsinnan jälkeen katsaukseemme sisällytettiin 9 tutkimusta, joista 4 käsitteli AVH-kuntoutukseen liittyviä työkaluja tai malleja, 4 olemassa olevia kuntoutuspolkuja tai niiden osia ja yksi ihanteellisen kuntoutuspolun mallia.
Kuntoutuspolku alkoi lähes aina aivohalvauksen hoitoon keskittyneestä yksiköstä. AVH:n vaikeustasosta riippuen polku kulki akuuttivaiheen jälkeen joko kotiin tai laitoshoitoon. Laitoshoidosta eri kuntoutuspoluilla oli erilaisia variaatioita ja niiden kestot vaihtelivat kuntoutuspolusta ja mallista riippuen. Osassa tutkimuksista oli kiinnitetty erityistä huomiota alkuvaiheen arviointiin ja varhaisen kuntoutussuunnitelman tekemiseen, osa tutkimuksista painottui enemmän subakuutin vaiheen kuntoutukseen. Monille tutkimuksille oli yhteistä varhaisen tuetun kotiutuksen ja yhteisökuntoutusvaiheen sisältyminen kuntoutuspolkuun. Ihanteellisen kuntoutuspolun mallissa esitettiin erilaisia ratkaisuja mahdollisimman nopean hoitoon pääsyn varmistamiseksi ja haastaville maantieteellisille alueille hoidon takaamiseksi. Moniammatillisen tiimityön merkitys korostui lähes kaikissa tutkimuksissa. Lievien aivohalvausten kuntoutukseen, siirtymävaiheiden haasteisiin ja yhteiskuntaan uudelleen integroitumiseen liittyviä kysymyksiä pohdittiin useammassa tutkimuksessa.
Vaikuttaa siltä, että maailmanlaajuisesti on samanlaista tietämystä ja samantyylisiä suosituksia AVH-kuntoutujan hoidosta ja kuntoutuksesta. Useammassa tutkimuksissamme tuli kuitenkin esille, että suositusten mukaisessa kuntoutuksen toteuttamisessa on puutteita ja haasteita. Lisätutkimuksia tarvittaisiinkin eri kuntoutuspolkujen toteutuksesta, kustannustehokkuudesta ja vaikuttavuudesta.
The purpose of our literature review is to describe the different rehabilitation pathways developed around the globe and existing pathways as well. We searched information from the databases of Oulu university of Applied Science. We performed literature search from Ebsco and Medic. Eventually we chose nine articles for our review.
In our literature, rehabilitation pathway started almost always from a stroke unit. Depending on the severity of stroke, the path led either home or to inpatient rehabilitation. Some of the research papers focused more on acute care, while some more on subacute care. Main things popping out from the literature were challenges in transition care, early supported discharge, community rehabilitation, and multidisciplinary approach of care. In the description of optimal rehabilitation pathway, they presented means for rapid access to treatment, and ways to provide quality care in periferia. Integration back to society was brought up in several research papers.
It appears there are similar views and recommendations of stroke rehabilitation around the globe. However, it was apparent according to our literature that there are challenges within rehabilitation, partly it is also lacking. More studies would be needed in the execution, cost control and efficacy of different rehabilitation pathways.