Tiimiresilienssistä tehoa ja tyytyväisyyttä – näkökulmia 3AMK:n pedagogisesta arjesta
Kunnari, Irma; Roos-Salmi, Martina; Varsta, Raisa; Suonperä, Katja (2023)
Kunnari, Irma
Roos-Salmi, Martina
Varsta, Raisa
Suonperä, Katja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024082065651
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024082065651
Tiivistelmä
Ammattikorkeakoulujen pedagogisessa kehitystyössä on viime vuosina nojauduttu opettajien tiimityöhön. Opettajista on muodostettu tiimejä, jotka vastaavat yhdessä opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta sekä osaamisen arvioinnista. Myös kehittämistyö on organisoitu tiimien kautta. Tiimien on ajateltu lisäävän mahdollisuuksia oppia yhdessä ja kohdata opettajan työn moninaisia haasteita muuttuvassa toimintaympäristössä (Kunnari 2016; Kunnari, Ilomäki & Toom 2018).
Onnistunut työskentely tiimeissä ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, vaan se tarvitsee tuekseen selkeää tietoperustaa ja työkaluja. Tiimiopettajuuden sekä tiimeissä tapahtuvan kehittämistyön menestystekijöitä on hyödyllistä tarkastella myös tutkimalla, miten tiimit reagoivat jatkuvaan muutokseen ja miten ne selviytyvät yhteistyön hankalista hetkistä.
Muutoksessa tarvitaan resilienssiä eli kyvykkyyttä sopeutua, selviytyä ja oppia, sekä pysyä hyvinvoivana muutoksessa (esim. Schelvis, Zwetsloot, Bos, & Wiezer 2014). Resilienssi ei viittaa pelkästään yksilön ominaisuuteen, vaan sillä voidaan kuvata myös tiimin, yhteisön, organisaation ja jopa verkoston muutoskyvykkyyttä. Resilienssiä voi kasvattaa kohtaamalla vaikeuksia ja oppimalla monimuotoisia tapoja selviytyä (Lipponen 2023).
Tiimiresilienssi on keskeinen työelämätaito. Se on tärkeä voimavara jatkuvassa muutoksessa ja tarjoaa yhteistä “liimaa” myös tiimiopettajuudelle. Toistaiseksi tiimiresilienssin tutkimus on ollut hajanaista, ja tarkempi, tutkijoiden yhteinen ymmärrys ja käsitteenmäärittely on vasta muotoutumassa (Borazon & Chuang 2023). Kansainvälisesti korkeakouluopettajien tiimiresilienssiä ei ole juurikaan tutkittu.
Artikkelimme tarkoituksena on avata tiimiresilienssiä käsitteenä ja kuvata sen merkitystä ammattikorkeakouluopettajien tiimiopettajuudessa sekä tiimien tekemässä kehittämistyössä. Tavoitteena on innostaa lukijaa tutkailemaan tiimiresilienssin ilmentymistä arjen työssä sekä pohtia, miten tiimiresilienssiä voi vahvistaa. Artikkelin kautta haluamme myös luoda pohjaa tiimiresilienssin tutkimukselle osana 3AMK:n ammattipedagogisen kampuksen tutkimus- ja kehitystyötä.
Onnistunut työskentely tiimeissä ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, vaan se tarvitsee tuekseen selkeää tietoperustaa ja työkaluja. Tiimiopettajuuden sekä tiimeissä tapahtuvan kehittämistyön menestystekijöitä on hyödyllistä tarkastella myös tutkimalla, miten tiimit reagoivat jatkuvaan muutokseen ja miten ne selviytyvät yhteistyön hankalista hetkistä.
Muutoksessa tarvitaan resilienssiä eli kyvykkyyttä sopeutua, selviytyä ja oppia, sekä pysyä hyvinvoivana muutoksessa (esim. Schelvis, Zwetsloot, Bos, & Wiezer 2014). Resilienssi ei viittaa pelkästään yksilön ominaisuuteen, vaan sillä voidaan kuvata myös tiimin, yhteisön, organisaation ja jopa verkoston muutoskyvykkyyttä. Resilienssiä voi kasvattaa kohtaamalla vaikeuksia ja oppimalla monimuotoisia tapoja selviytyä (Lipponen 2023).
Tiimiresilienssi on keskeinen työelämätaito. Se on tärkeä voimavara jatkuvassa muutoksessa ja tarjoaa yhteistä “liimaa” myös tiimiopettajuudelle. Toistaiseksi tiimiresilienssin tutkimus on ollut hajanaista, ja tarkempi, tutkijoiden yhteinen ymmärrys ja käsitteenmäärittely on vasta muotoutumassa (Borazon & Chuang 2023). Kansainvälisesti korkeakouluopettajien tiimiresilienssiä ei ole juurikaan tutkittu.
Artikkelimme tarkoituksena on avata tiimiresilienssiä käsitteenä ja kuvata sen merkitystä ammattikorkeakouluopettajien tiimiopettajuudessa sekä tiimien tekemässä kehittämistyössä. Tavoitteena on innostaa lukijaa tutkailemaan tiimiresilienssin ilmentymistä arjen työssä sekä pohtia, miten tiimiresilienssiä voi vahvistaa. Artikkelin kautta haluamme myös luoda pohjaa tiimiresilienssin tutkimukselle osana 3AMK:n ammattipedagogisen kampuksen tutkimus- ja kehitystyötä.