Tasa-arvoinen paikallislehti : onko Rantalakeuden haastateltavien sukupuolijakauma tasa-arvoinen, ja millaisilla toimenpiteillä yhdenvertaisuutta voidaan parantaa toimituksellisessa työssä?
Jokinen, Tiina (2024)
Jokinen, Tiina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082024242
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082024242
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin paikallislehti Rantalakeutta selvittäen, kuinka hyvin sukupuolinen tasa-arvo toteutuu painetun lehden journalistisessa sisällössä. Tutkimus kehitti journalistista prosessia toimituksen sisällä ja vahvisti osallistujien journalistista ammattitaitoa. Tutkimus myös edisti osaltaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tutkimuksessa tehtyjen havaintojen mukaan sukupuolisen tasa-arvon saavuttamiseksi on edelleen tehtävä töitä, mutta se ei ole ainoastaan median tehtävä. Iso haaste on yhdyskuntarakenteissa, jotka ovat edelleen joiltain osin vanhakantaiset. Esimerkkinä tästä on viranhaltijoiden sukupuolijakauma, joka on edelleen miesvoittoinen. Rantalakeus kuitenkin onnistui sukupuolisen tasa-arvon saavuttamisessa erinomaisesti. Tutkimus seuraa toimintatutkimuksen periaatteita, ja siinä etsittiin ratkaisua, miten journalistisessa työssä tasa-arvoon on mahdollista kiinnittää enenevissä määrin huomiota, ja millaiset käytänteet kyseisessä toimituksessa havaittiin toimiviksi tai toimimattomiksi. Analysoitavat lehdet olivat Rantalakeuden vuoden 2023 painetut numerot 1, 4 ja 8. Analyysin jälkeen verrokkilehtinä olivat vuoden 2023 numerot 36, 39 ja 42. Kerätty aineisto analysoitiin määrällisellä sisällönanalyysillä. Oletettu sukupuoli on tutkimuksessa kategorisoitu haastateltavan etunimen perusteella. Mikäli nimi on sukupuolineutraali, haastateltavat on kategorisoitu muun sukupuoliseksi. Mikäli haastattelun aikana haastateltava on määrittänyt itse sukupuolensa, tällöin hänet on huomioitu siinä kategoriassa, mihin hän kokee kuuluvansa. On huomioitava, että jokaisella ihmisellä on oikeus itse määritellä oma seksuaalinen suuntautumisensa ja sukupuoli-identiteettinsä tai olla määrittelemättä niitä. Tutkimuksessa on lisäksi huomioitu haastatellun henkilön mahdollinen status, esimerkiksi viranhaltija tai luottamushenkilö. Tämä on huomionarvoista journalistista sisältöä suunniteltaessa, sillä toimitus ei voi linjata, mitä sukupuolta haastateltava viranhaltija on.