Työntekijöiden näkemyksiä arvostuksesta työssä Keski-Suomen hyvinvointialueen Keskisen alueen kotihoidossa
Lukkarinen, Outi (2024)
Lukkarinen, Outi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082224287
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082224287
Tiivistelmä
Aiemmasta tutkimuksesta käy ilmi, että työtekijöiden kokemus arvostuksesta työssä hoitoalalla ei ole tasapainossa sen kanssa, miten he kokevat panostavansa työhönsä. Arvostuksen tunne on kuitenkin ihmisen perustarve. Ihmisen on tärkeää tuntea tulleensa nähdyksi ja kuulluksi juuri omana itsenään. Arvostus työstä parantaa ihmisen työhyvinvointia ja suoriutumista työssä ja toisaalta arvostuksen puute heikentää ihmisen luottamusta ja suoriutumista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Keski-Suomen Hyvinvointialueen keskisen alueen kotihoidon työntekijöiden näkemyksiä arvostuksesta työssä. Tavoitteena oli saada käsitys siitä, minkälaista arvostusta työntekijät saavat ja toisaalta myös siitä millaista arvostusta he työstä kaipaavat. Opinnäytetyö tehtiin laadullisena tutkimuksena. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Microsoft Forms -kyselyllä avoimilla kysymyksillä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Opinnäytetyön tuloksista selviää, että arvostusta työstä saadaan sekä esihenkilöltä, ylemmältä johdolta, kollegoilta, asiakkailta ja omaisilta. Tulosten mukaan arvostusta kaivataan myös jokaiselta edellä mainitulta ryhmältä. Osittain arvostusta kaivataan eri ryhmiltä eri tavalla. Kiitosta ja positiivista palautetta kaivataan jokaiselta ryhmältä, esihenkilön ja kollegoiden arvostuksen suhteen ammatillisen osaamisen arvostamista toivotaan enemmän. Työntekijät näkivät itse antavansa arvostusta kollegoilleen lähinnä kiitoksena ja positiivisena palautteena sekä avun antamisena. Kuitenkin omakin arvostamisen osoittaminen nähtiin liian vähäisenä.
Resurssipula on valitettavan yleistä hoitotyössä. Hyvä johtaminen on yksi työntekijöiden veto- ja pitovoimaa lisäävä tekijä. On tärkeää, että työntekijä voi työssä hyvin, koska se lisää sitoutumista työhön. Arvostava johtamien on yksi työhyvinvointia edistävä tekijä. Työstä saatavaan arvostukseen on tärkeää kiinnittää huomiota ja löytää esihenkilöille keinoja osoittaa arvostusta työntekijöille.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Keski-Suomen Hyvinvointialueen keskisen alueen kotihoidon työntekijöiden näkemyksiä arvostuksesta työssä. Tavoitteena oli saada käsitys siitä, minkälaista arvostusta työntekijät saavat ja toisaalta myös siitä millaista arvostusta he työstä kaipaavat. Opinnäytetyö tehtiin laadullisena tutkimuksena. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Microsoft Forms -kyselyllä avoimilla kysymyksillä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Opinnäytetyön tuloksista selviää, että arvostusta työstä saadaan sekä esihenkilöltä, ylemmältä johdolta, kollegoilta, asiakkailta ja omaisilta. Tulosten mukaan arvostusta kaivataan myös jokaiselta edellä mainitulta ryhmältä. Osittain arvostusta kaivataan eri ryhmiltä eri tavalla. Kiitosta ja positiivista palautetta kaivataan jokaiselta ryhmältä, esihenkilön ja kollegoiden arvostuksen suhteen ammatillisen osaamisen arvostamista toivotaan enemmän. Työntekijät näkivät itse antavansa arvostusta kollegoilleen lähinnä kiitoksena ja positiivisena palautteena sekä avun antamisena. Kuitenkin omakin arvostamisen osoittaminen nähtiin liian vähäisenä.
Resurssipula on valitettavan yleistä hoitotyössä. Hyvä johtaminen on yksi työntekijöiden veto- ja pitovoimaa lisäävä tekijä. On tärkeää, että työntekijä voi työssä hyvin, koska se lisää sitoutumista työhön. Arvostava johtamien on yksi työhyvinvointia edistävä tekijä. Työstä saatavaan arvostukseen on tärkeää kiinnittää huomiota ja löytää esihenkilöille keinoja osoittaa arvostusta työntekijöille.