Sairaanhoitajien kokemuksia työkierrosta kansansairauksien hoitotyössä
Riihimäki, Anna (2024)
Riihimäki, Anna
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082624376
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082624376
Tiivistelmä
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien kokemuksia työkierrosta kansansairauksien hoitotyössä. Työn toimeksiantaja oli Pohjois-Savon hyvinvointialue. Tavoitteena oli tutkimustulosten perusteella kehittää työkiertoa. Tuloksia voidaan hyödyntää uusien sairaanhoitajien perehdyttämisessä. Tutkimus kohdennettiin Pohjois-Savon hyvinvointialueen useassa toimipisteessä toimiville sairaanhoitajille, joita yhdisti työkierto ja kansansairaudet.
Tutkimusaineisto saatiin teemahaastattelemalla yhdeksää sairaanhoitajaa. Seitsemän haastattelua toteutettiin yksilöhaastatteluna ja kaksi haastattelua toteutettiin parihaastatteluna haastateltavien työajan haasteiden vuoksi. Teemahaastattelun teemat olivat työkiertoa ammatillisesti vahvistavat tekijät kansansairauksien hoitotyössä, työkiertoa ammatillisesti tukevat tekijät kansansairauksien hoitotyössä ja työkierron kehittäminen. Saatu tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksissa saatiin tietoa sairaanhoitajien kokemuksista työkierron ammatillisuutta vahvistavista tekijöistä kansansairauksien hoitotyössä. Tutkimustulos oli sairaanhoitajan kokonaisvaltaisen kliinisen hoitotyön vahvistuminen. Ammatillisuutta tukevista tekijöistä työkierrossa tutkimustulos oli organisaation tuki. Työkierron kehittämisessä tutkimustulos oli sairaanhoitajien pito- ja vetovoiman säilyminen organisaatiossa.
Tutkimustuloksia työnantaja voi hyödyntää johtamisessa, osaavan henkilöstön sijoittelussa organisaation sisällä paremmin sekä mentoroinnin kehittämisessä. Jatkotutkimus aiheesta voisi olla selvitys, jossa voitaisiin tutkia vielä tarkemmin, mistä kansansairaudesta sairaanhoitajat saavat eniten osaamista työkierrossa ja mitkä ovat ne kansansairaudet, jotka tarvitsevat enemmän vielä perehtymistä.
Tutkimusaineisto saatiin teemahaastattelemalla yhdeksää sairaanhoitajaa. Seitsemän haastattelua toteutettiin yksilöhaastatteluna ja kaksi haastattelua toteutettiin parihaastatteluna haastateltavien työajan haasteiden vuoksi. Teemahaastattelun teemat olivat työkiertoa ammatillisesti vahvistavat tekijät kansansairauksien hoitotyössä, työkiertoa ammatillisesti tukevat tekijät kansansairauksien hoitotyössä ja työkierron kehittäminen. Saatu tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksissa saatiin tietoa sairaanhoitajien kokemuksista työkierron ammatillisuutta vahvistavista tekijöistä kansansairauksien hoitotyössä. Tutkimustulos oli sairaanhoitajan kokonaisvaltaisen kliinisen hoitotyön vahvistuminen. Ammatillisuutta tukevista tekijöistä työkierrossa tutkimustulos oli organisaation tuki. Työkierron kehittämisessä tutkimustulos oli sairaanhoitajien pito- ja vetovoiman säilyminen organisaatiossa.
Tutkimustuloksia työnantaja voi hyödyntää johtamisessa, osaavan henkilöstön sijoittelussa organisaation sisällä paremmin sekä mentoroinnin kehittämisessä. Jatkotutkimus aiheesta voisi olla selvitys, jossa voitaisiin tutkia vielä tarkemmin, mistä kansansairaudesta sairaanhoitajat saavat eniten osaamista työkierrossa ja mitkä ovat ne kansansairaudet, jotka tarvitsevat enemmän vielä perehtymistä.