Viitekehys ohjelmistorobotiikan käyttöönottoon
Johansson, Jouni (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082624386
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082624386
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön taustalla on tarve luoda selkeä ja jäsennelty viitekehys, joka ohjaa organisaatiota ohjelmistorobotiikan käyttöönotossa. Työn tilaajana toimi suuri IT-alalla toimiva monikansallinen yritys, ja tutkimus keskittyi sen paikalliseen huolto-osastoon Suomessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda viitekehys, joka auttaa organisaatiota ohjelmistorobotiikan käyttöönotossa, erityisesti valmistautumis- ja suunnitteluvaiheissa. Tutkimus toteutettiin tapaus-tutkimuksena, mikä mahdollisti syvällisen perehtymisen tietyn organisaation erityistarpeisiin ja haasteisiin. Tutkimuskysymyksiä olivat mm. miten onnistunut ohjelmistorobotiikan käyttöönotto toteutetaan ja mitkä ovat keskeisiä huomioitavia asioita.
Teoreettisen viitekehyksen pohjalta tunnistettiin useita teemoja ja kuhunkin teemaan kaksi tarkistettavaa asiaa sekä yhdeksän suositeltavaa dokumenttia. Ensimmäinen versio viitekehyksestä luotiin teorian perusteella. Toinen versio luotiin haastatteluiden perusteella, jossa korostettiin haastateltavien mielestä tärkeimpiä teemoja ja suositeltavaa dokumentaatiota. Uudet tarkistettavat asiat ja dokumentit, kuten "Jatkuvuussuunnitelma", lisättiin viitekehykseen haastattelujen perusteella.
Opinnäytetyö aloitettiin keväällä 2024 tutkimussuunnitelman laatimisella. Varsinaisen opinnäytetyön tekeminen ajoittui huhtikuun ja syyskuun 2024 väliselle ajalle. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta, haastatteluja ja teoreettista analyysiä. Kahden paikallisen huolto-osaston esihenkilön haastattelut toivat syvällistä ymmärrystä organisaation tarpeista ja haasteista ohjelmistorobotiikan käyttöönotossa. Opinnäytetyössä ei paljasteta tilaavan organisaation nimeä tai haastateltavien nimiä tietosuojan ja luottamuksellisuuden säilyttämiseksi.
On huomattava, että opinnäytetyössä luotua viitekehystä ei testattu käytännössä huolto-osastolla projektin aikana, joten sen toimivuutta ja käytännön soveltuvuutta ei voitu täysin todentaa. Tämä rajoite on otettava huomioon viitekehyksen arvioinnissa ja jatkokehittämisessä.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi räätälöity viitekehys, joka tarjoaa organisaatiolle jäsennellyn polun ohjelmistorobotiikan käyttöönottoon, huomioiden paikallisen huolto-osaston erityistarpeet. Jatkossa viitekehystä voisi kehittää edelleen haastattelemalla ohjelmistorobotiikan asiantuntijoita ja laajentamalla tutkimusta muihin organisaatioihin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda viitekehys, joka auttaa organisaatiota ohjelmistorobotiikan käyttöönotossa, erityisesti valmistautumis- ja suunnitteluvaiheissa. Tutkimus toteutettiin tapaus-tutkimuksena, mikä mahdollisti syvällisen perehtymisen tietyn organisaation erityistarpeisiin ja haasteisiin. Tutkimuskysymyksiä olivat mm. miten onnistunut ohjelmistorobotiikan käyttöönotto toteutetaan ja mitkä ovat keskeisiä huomioitavia asioita.
Teoreettisen viitekehyksen pohjalta tunnistettiin useita teemoja ja kuhunkin teemaan kaksi tarkistettavaa asiaa sekä yhdeksän suositeltavaa dokumenttia. Ensimmäinen versio viitekehyksestä luotiin teorian perusteella. Toinen versio luotiin haastatteluiden perusteella, jossa korostettiin haastateltavien mielestä tärkeimpiä teemoja ja suositeltavaa dokumentaatiota. Uudet tarkistettavat asiat ja dokumentit, kuten "Jatkuvuussuunnitelma", lisättiin viitekehykseen haastattelujen perusteella.
Opinnäytetyö aloitettiin keväällä 2024 tutkimussuunnitelman laatimisella. Varsinaisen opinnäytetyön tekeminen ajoittui huhtikuun ja syyskuun 2024 väliselle ajalle. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta, haastatteluja ja teoreettista analyysiä. Kahden paikallisen huolto-osaston esihenkilön haastattelut toivat syvällistä ymmärrystä organisaation tarpeista ja haasteista ohjelmistorobotiikan käyttöönotossa. Opinnäytetyössä ei paljasteta tilaavan organisaation nimeä tai haastateltavien nimiä tietosuojan ja luottamuksellisuuden säilyttämiseksi.
On huomattava, että opinnäytetyössä luotua viitekehystä ei testattu käytännössä huolto-osastolla projektin aikana, joten sen toimivuutta ja käytännön soveltuvuutta ei voitu täysin todentaa. Tämä rajoite on otettava huomioon viitekehyksen arvioinnissa ja jatkokehittämisessä.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi räätälöity viitekehys, joka tarjoaa organisaatiolle jäsennellyn polun ohjelmistorobotiikan käyttöönottoon, huomioiden paikallisen huolto-osaston erityistarpeet. Jatkossa viitekehystä voisi kehittää edelleen haastattelemalla ohjelmistorobotiikan asiantuntijoita ja laajentamalla tutkimusta muihin organisaatioihin.