Digitaalinen tulevaisuus Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella: kehitystarpeet ja strategia palveluiden digitalisaatioon vuosille 2024–2027
Downton, Hanna (2024)
Downton, Hanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082724408
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082724408
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö keskittyy Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen digitalisaation edistämiseen vuosille 2024–2027. Hyvinvointialueen tavoitteena on, että 35 % palveluista on digitaalisesti saavutettavissa vuoteen 2027 mennessä. Työssä kartoitettiin nykytilaa, tunnistettiin kehitystarpeita ja laadittiin strategisia suosituksia digitalisaation edistämiseksi.
Nykytilan analyysi paljasti, että merkittävimmät esteet digipalveluiden laajamittaiselle käyttöönotolle ovat teknologisten valmiuksien puute, henkilöstön digiosaamisen riittämättömyys ja käyttäjäystävällisten palvelujen vähäinen tarjonta. Asukaskehittäjäillat ja Business Model Canvas -työpajat toivat esiin konkreettisia kehityskohteita ja korostivat asukkaiden ja ammattilaisten osallistamisen tärkeyttä.
Tutkimuksen tuloksena kehitettiin tulevaisuuden digipalvelukatalogi ja strategisia suosituksia, kuten uuden teknologisen arkkitehtuurin luominen ja digipalvelukeskuksen perustaminen. Digipalvelukeskus toimisi keskeisenä koordinointipisteenä, parantaen palveluiden saatavuutta ja laatua.
Jatkokehityksessä korostuvat jatkuva oppiminen, innovointi ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Digipalveluiden kehitystä arvioidaan säännöllisesti asukaskehittäjäilloissa kerättävän palautteen avulla, mikä varmistaa, että palvelut vastaavat käyttäjien tarpeita.
Kehittämisprosessi tarjosi syvällisen katsauksen digitalisaation vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Onnistuminen edellyttää strategista suunnittelua, jatkuvaa oppimista ja vahvaa sitoutumista koko organisaatiolta. Nämä tekijät luovat vankan perustan digitaalisten palveluiden menestyksekkäälle kehittämiselle ja käyttöönotolle Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella.
Nykytilan analyysi paljasti, että merkittävimmät esteet digipalveluiden laajamittaiselle käyttöönotolle ovat teknologisten valmiuksien puute, henkilöstön digiosaamisen riittämättömyys ja käyttäjäystävällisten palvelujen vähäinen tarjonta. Asukaskehittäjäillat ja Business Model Canvas -työpajat toivat esiin konkreettisia kehityskohteita ja korostivat asukkaiden ja ammattilaisten osallistamisen tärkeyttä.
Tutkimuksen tuloksena kehitettiin tulevaisuuden digipalvelukatalogi ja strategisia suosituksia, kuten uuden teknologisen arkkitehtuurin luominen ja digipalvelukeskuksen perustaminen. Digipalvelukeskus toimisi keskeisenä koordinointipisteenä, parantaen palveluiden saatavuutta ja laatua.
Jatkokehityksessä korostuvat jatkuva oppiminen, innovointi ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Digipalveluiden kehitystä arvioidaan säännöllisesti asukaskehittäjäilloissa kerättävän palautteen avulla, mikä varmistaa, että palvelut vastaavat käyttäjien tarpeita.
Kehittämisprosessi tarjosi syvällisen katsauksen digitalisaation vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Onnistuminen edellyttää strategista suunnittelua, jatkuvaa oppimista ja vahvaa sitoutumista koko organisaatiolta. Nämä tekijät luovat vankan perustan digitaalisten palveluiden menestyksekkäälle kehittämiselle ja käyttöönotolle Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella.