Jaettu johtajuus päivystyspoliklinikalla
Holmlund, Nina (2024)
Holmlund, Nina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082824456
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082824456
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa, millä menetelmillä ja lähestymistavoilla jaettua johtajuutta päivystyspoliklinikalla on aiemmin tarkasteltu ja mitä näyttöä aiemmat menetelmät ja lähestymistavat ovat tuottaneet. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tutkimustuloksia, joita voidaan hyödyntää hoitotyön johtamisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin scoping-kirjallisuuskatsauksena ja tiedonhaku tehtiin Cinahl- ja Medic-tietokantoihin. Sisäänottokriteereitä täyttäviä englanninkielisiä aineistoja otettiin tutkimukseen mukaan neljä ja suomenkielisiä tutkimuksia manuaalisen haun tuloksena kaksi kappaletta. Scoping-katsaukseen valikoituja aineistoja oli yhteensä kuusi. Aineistot oli julkaistu vuosina 2007–2023. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella temaattisella sisällönanalyysillä.
Tutkimusaineistosta muodostui kaksi pääteemaa: jaetun johtajuuden yhteys työhyvinvointiin ja jaettu johtajuus johtamismallina. Tulosten mukaan jaetulla johtajuudella on yhteys työhyvinvointiin ja työhön sitoutumiseen. Työhyvinvointiin vaikuttivat työkuorma, työympäristö, työyhteisön tuki ja työilmapiiri, oman työn hallinta ja vaikutusmahdollisuudet sekä koulutus ja kehittyminen. Työhön sitoutumista lisäsi erityisesti kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus osallistua omaan työhön liittyvään päätöksentekoon. Jaetun johtajuuden johtamismallin suhteen tulokset osoittivat johtajien ja työntekijöiden eriävät käsitykset siitä, oliko heidän organisaationsa harjoittama johtaminen jaettua vai ei. Johtamiseen liittyi haasteita ja johtamistaidoissa koettiin olevan puutteita. Johtajuuskoulutusta sekä vertaistukea kaivattiin lisää. Johtajiin kohdistettiin erilaisia odotuksia ja johtajien välillä nähtiin eroavaisuuksia.
Tulosten avulla lisätään ymmärrystä johtamismallien vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöiden työhön sitoutumiseen ja alan veto- ja pitovoimaan. Tuloksia voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöiden työhyvinvointiin liittyvässä kehittämistyössä, hoitotyön johtamisen kehittämisessä ja pyrkimyksissä nostattaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan veto- ja pitovoimaa. Jatkotutkimukset ovat tarpeellisia vahvistamaan katsauksesta saatuja tuloksia, sillä jaettua johtajuutta päivystyspoliklinikalla on tutkittu vähän.
Opinnäytetyö toteutettiin scoping-kirjallisuuskatsauksena ja tiedonhaku tehtiin Cinahl- ja Medic-tietokantoihin. Sisäänottokriteereitä täyttäviä englanninkielisiä aineistoja otettiin tutkimukseen mukaan neljä ja suomenkielisiä tutkimuksia manuaalisen haun tuloksena kaksi kappaletta. Scoping-katsaukseen valikoituja aineistoja oli yhteensä kuusi. Aineistot oli julkaistu vuosina 2007–2023. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella temaattisella sisällönanalyysillä.
Tutkimusaineistosta muodostui kaksi pääteemaa: jaetun johtajuuden yhteys työhyvinvointiin ja jaettu johtajuus johtamismallina. Tulosten mukaan jaetulla johtajuudella on yhteys työhyvinvointiin ja työhön sitoutumiseen. Työhyvinvointiin vaikuttivat työkuorma, työympäristö, työyhteisön tuki ja työilmapiiri, oman työn hallinta ja vaikutusmahdollisuudet sekä koulutus ja kehittyminen. Työhön sitoutumista lisäsi erityisesti kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus osallistua omaan työhön liittyvään päätöksentekoon. Jaetun johtajuuden johtamismallin suhteen tulokset osoittivat johtajien ja työntekijöiden eriävät käsitykset siitä, oliko heidän organisaationsa harjoittama johtaminen jaettua vai ei. Johtamiseen liittyi haasteita ja johtamistaidoissa koettiin olevan puutteita. Johtajuuskoulutusta sekä vertaistukea kaivattiin lisää. Johtajiin kohdistettiin erilaisia odotuksia ja johtajien välillä nähtiin eroavaisuuksia.
Tulosten avulla lisätään ymmärrystä johtamismallien vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöiden työhön sitoutumiseen ja alan veto- ja pitovoimaan. Tuloksia voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöiden työhyvinvointiin liittyvässä kehittämistyössä, hoitotyön johtamisen kehittämisessä ja pyrkimyksissä nostattaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan veto- ja pitovoimaa. Jatkotutkimukset ovat tarpeellisia vahvistamaan katsauksesta saatuja tuloksia, sillä jaettua johtajuutta päivystyspoliklinikalla on tutkittu vähän.